Lounais-Häme

Lupiini kukoistaa teiden varsilla – asiantuntija ei panisi pahaksi, jos laji katoaisi sieltä kokonaan

Kylläpä on kaunis violetti kasvi tuossa tienvarressa. Näin moni juhannukseen viettoon suuntaava autoilija saattaa miettiä, kun katselee tienvarsien lupiinimerta.

– Lupiinia pidetään kauniina, joskus jopa erittäin kauniina. Todellisuudessa se on haitallinen vieraslaji, jonka leviämistä tulee hillitä, Suomen luonnonsuojeluliiton vieraslajityöryhmän jäsen Markus Seppälä kertoo.

Vieraslajit ovat määritelmän mukaan lajeja, jotka ovat levinneet ihmisen mukana uusille alueille joko tahallisesti tai tahattomasti. Monesti vieraslajit eivät sopeudu uuteen ympäristöönsä ja tuhoutuvat nopeasti. Osa lajeista kuitenkin sopeutuu ja jää osaksi uutta elinympäristöään.

Kaikki vieraslajit eivät ole luonnolle vahingollisia, mutta joukossa on myös niin kutsuttuja haitallisia vieraslajeja. Uusi laji voi esimerkiksi vallata alaa niin tehokkaasti, että se aiheuttaa merkittävää vahinkoa alueen alkuperäislajeille ja ekosysteemille. Tällainen on esimerkiksi lupiini.

– Lupiini on tehokas lisääntyjä, joka yksipuolistaa tienvarsien lajistoa. Näin alueiden luonnon monimuotoisuus vähenee, ekosysteemin toimivuus kärsii ja pölyttäjähyönteisten saatavilla olevien ravintokasvien määrä vähenee.

Lupiini leviää teiden varsilta metsiin ja jopa soille

Erityisen haitallinen lupiini on tienvarsien keto- ja niittykasveille, jotka ovat tottuneet elämään karussa ja vähäravinteisessa maassa. Lupiini sitoo ilmasta typpeä ja tätä kautta typpilannoittaa maata. Näin kasvualustasta tulee epäsuotuisa keto- ja niittykasveille.

– Kauan myös ajateltiin, että siellä teiden varsilla lupiini pysyy ja piristää autoilijan kesämaisemaa, mutta eivät ne siellä pysy. Lupiinit ovat levinneet metsiin, ja niitä on havaittu jopa soilta.

Muita, myös tienvarsilla havaittavia, haitallisia ja yleisiä vieraskasveja ovat Seppälän mukaan jättipalsa ja jättiputket.

Vieraslajeista on Seppälän mukaan ekologisen haitan lisäksi myös taloudellista harmia, kun niitä joudutaan torjumaan.

– Niistä voi olla myös esteettistä, terveydellistä ja kulttuurista haittaa. Esimerkiksi kurtturuusu voi vallata hiekkarannan. Kuka haluaa mennä uimaan kurtturuusupuskan läpi? Seppälä pohtii.

Torjunta on erittäin vaikeaa – oleellista ilmoittaa havainnoista

Lupiinin ja muiden haitallisten vieraslajien torjunta ja hävittäminen on vaikeaa. Se ei ole kuitenkaan mahdotonta, korostaa Seppälä.

Hän kehottaa esimerkiksi mökkiläisiä ja puutarhan kasvattajia olemaan tarkkana, ettei omalle pihalle päädy haitallisia vieraslajeja.

– Jos on hankkimassa multakuormaa, on hyvä varmistaa, ettei mullan joukossa ole haitallisten lajien siemeniä. Multakuorman mukana voi vahingossa ostaa esimerkiksi jättiputken siemenpankin, mikä teettää pihatöitä seuraavaksi 10–15 vuodeksi.

Seppälä myös muistuttaa, että vieraslajeista kannattaa aina ilmoittaa vieraslajiportaaliin, joka kerää ja keskittää tietoa haitallisista vieraslajeista.

– Vieraslajeja voi myös itse kitkeä tai osallistua kitkemistalkoisiin. Erityisen tärkeää on hävittää haitalliset vieraskasvit niin, etteivät ne leviä eteenpäin. Joillekin lajeille riittää lämpökompostori, toiset on hyvä kuivata ja sitten polttaa. Missään tapauksessa niitä ei saa jättää metsän reunaan tai puronvarteen, josta ne leviävät helposti.

Seppälä ei panisi lainkaan pahaksi, jos lupiinia ei näkyisi tulevaisuudessa teiden varsilla lainkaan.

– Mikä kaunis ajatus – toivon sitä todella. Tämänhetkisellä yrityksellä siitä ei päästä eroon. Lupiinin hävittäminen vaatisi suunnitelmallista ja laajaa yhteistyötä.

 

 

Haitalliset vieraskasvit
Vieraslajit ovat määritelmän mukaan lajeja, jotka ovat levinneet ihmisen mukana uusille alueille joko tahallisesti tai tahattomasti. Jotkin näistä lajeista ovat haitallisia.Vieraslajeista voi olla haittaa alkuperäislajistolle tai sitten koko ekosysteemin toimivuudelle. Niistä voi olla myös taloudellista, esteettistä tai kulttuurista haittaa.Suomen yleisimpiä ja tunnetuimpia haitallisia vieraskasveja ovat lupiini, jättiputket ja palsami.Uusia Suomessa esiintyviä erityisen haitallisia vieraslajeja ovat japanin- ja sahalintatar sekä kanadan-, korkea- ja isopiisku.Lähteet: Vieraslajiportaali, Markus Seppälä 

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat