Lounais-Häme

Lypsylehmän rooli ei maistu omakotiasujalle

Omakotiliitto suomii Suomen hallituksen aikeista korvata varhaiskasvatusmaksujen alennus kiinteistöveron korotuksella.
Kiinteistöveron alaraja on nousemassa taas ensi vuonna, mutta vasta syksyn budjettiriihessä selviää, kohdistuuko se esimerkiksi yleiseen vai vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroon.
– Esitetty korotus on aika raju, arvioi Forssan seudun omakotiyhdistyksen puheenjohtaja, forssalainen Heikki Järvinen.
Kiinteistövero on moninkertaistunut olemassaolonsa aikana. Kiinteistöverotus tuotti vuonna 2000 yli 0,5 miljardia euroa ja tänä vuonna jo yli 1,8 miljardia euroa. Kiinteistövero korvasi 1993 asuntotulon verotuksen, katumaksun ja manttaalimaksun.
Pelkästään tällä hallituskaudella 2016–2018 kiinteistövero on Suomen omakotiliiton mukaan kasvamassa liki 20 prosentilla, vaikka hallitusohjelmaan on kirjattu, että kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja korotetaan maltillisesti.
Lounais-Hämeessä vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero on alarajan 0,41:n tuntumassa Forssassa, Jokioisilla, Tammelassa ja Somerolla. Valtakunnallisen alarajan noustessa veroprosenttia on vastaavasti kiristettävä.
Koko maassa vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti on nyt keskimäärin 0,49 ja yleinen kiinteistöveroprosentti 1,06, jonka ylittävät Lounais-Hämeessä Forssa (1,40%), Humppila (1,20%) ja Urjala (1,10%). Ypäjäkin on kiristänyt kiinteistöverotustaan. Jokioinen, Tammela ja Somero ovat alueen kevyimpiä kiinteistöverottajia.
Ongelmana kiinteistöveron korotuksessa on omakotiliiton mukaan se, ettei se huomioi kotitalouden käytettävissä olevia tuloja toisin kuin tuloverotus. Siten se lisää tarvetta asumis- ja toimeentulotuille. Erityisen huonoon asemaan kiinteistöveron korotus asettaa ikääntyvät ja yksinelävät.
– On niin paljon yksineläviä ja yksinhuoltajaperheitä, jotka asuvat omakotitalossa, Järvinen muistuttaa. Kasvavat kulut voivat pakottaa jopa myymään omakotitalon.
Omakotitalossa yksinelävällä kaikkinaiset asumismenot ovat jo nyt noin 40 prosenttia käytettävistä olevista tuloista. Asumismenoja lisäävät erityisesti kiinteistöveron ja sähkömaksujen korotukset. Omakotiliitto vaatii, että kiinteistöverotusta kehitetään niin, että se huomioi kotitalouden käytettävissä olevat tulot.
Forssan seudun omakotiyhdistyksessä on jäseniä Forssasta, Humppilasta, Jokioisilta ja Ypäjältä. Tammelassa on oma omakotiyhdistyksensä. Jäseniä on 80–90, niin omakotitaloista, rivitaloista kuin kerrostaloistakin. Porkkanana ovat Järvisen mukaan jäsenyydestä saatavat alennukset.
Järvinen uskoo joukkovoimaan. Yhdistyksen jäsenmäärän kasvattaminen auttaa viemään asioita kuten talkkaritoimintaa eteenpäin. Esimerkkinä on Someron omakotiyhdistys, jolla on satoja jäseniä ja neljä talkkaria.
Forssan seudun omakotiyhdistyksen toiminta käynnistyi marraskuussa. Se syntyi hiipuneen Talsoilan omakotiyhdistyksen perustalle.
Yhdistys järjestää Forssassa 20.5. kirpputoritapahtuman. FL

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic