Lounais-Häme

Maailman mehiläispäivää vietetään 20. toukokuuta – "Mehiläisillä on myös ainutlaatuinen tanssikieli"

Suomessa on tällä hetkellä noin 70 000 mehiläispesää, joista huolehtii reilut 3 000 mehiläistarhaajaa.
YK on julistanut mehiläisille oman päivän. Kuva: Lassi Puhtimäki
YK on julistanut mehiläisille oman päivän. Kuva: Lassi Puhtimäki

Mehiläisten merkitys maailman ruuantuotannolle on niin tärkeä, että YK on julistanut niille oman päivän. Maailman mehiläispäivää vietetään 20. toukokuuta.

Tänä keväänä on puhuttu paljon pölyttäjistä. Eniten esillä ovat olleet luonnonvaraiset mesipistiäisemme eli kimalaiset ja erakkomehiläiset. Moni on tehnyt niille asuinpaikaksi hyönteishotelleja ja istuttanut puutarhaansa mesi- ja siitepölykasveja. Noista kasveista hyötyvät tietenkin myös mehiläistarhaajien hoivissa elävät tarhamehiläiset.

Suomessa on tällä hetkellä noin 70 000 mehiläispesää, joista huolehtii reilut 3 000 mehiläistarhaajaa. Jokaisessa pesässä elää kuningatar ja 10 000–60 000 työmehiläistä.

– Tarhamehiläisen valtti luonnonvaraisiin pölyttäjiin verrattuna onkin juuri pesän suuri väkimäärä. Mehiläisillä on myös ainutlaatuinen tanssikieli, jonka ansiosta suuri määrä työläisiä suuntaa töihin saman kasvuston pariin, tutkimusasiantuntija Eeva-Liisa Korpela Suomen Mehiläishoitajain Liitosta toteaa.

Tarhamehiläisen toinen etu pölytystyössä on, että mehiläispesät voidaan siirtää haluttuun paikkaan juuri sopivaan aikaan. Mehiläispesien siirtämistä pelto- tai puutarhakasvien pölytystä varten kutsutaan pölytyspalveluksi.

– Viljelijä maksaa pölytyspalvelusta tarhaajalle korvauksen, sillä mehiläisten ansiosta sadot kasvavat ja laatu paranee. Kauniin muotoiset hedelmät ja marjat kertovat onnistuneesta pölytyksestä, Korpela kertoo.

Mehiläisisistä hyötyvät esimerkiksi rypsi ja rapsi, tattari, apilat, härkäpapu, omena, puutarhavadelma, herukat, mansikka ja pensasmustikka. Kotipuutarhureidenkin kannattaa siis vastata tarhanpaikkaa kysyvälle mehiläishoitajalle myönteisesti.

Suomalaista pölytystyötä voi tukea myös ostamalla kotimaista hunajaa. Viime kesä oli Suomen mehiläisille mainio, ja syyskesällä 2019 korjattiin huikea 3,1 miljoonan kilon hunajasato. Kotimaista hunajaa kannattaa suosia myös siksi, että lyhyen tuotantoketjun ansiosta kuluttaja voi luottaa hunajansa aitouteen. Arvokasta luonnontuotetta kun väärennetään maailmalla paljon.

Tänä vuonna maailman mehiläispäivänä ei voida juuri järjestää tapahtumia. Netissä voi kuitenkin tutustua mehiläishoitajan arkeen Laura Tiittasen mukana Facebook live -lähetyksessä osoitteessa @farmertobee kello 12 alkaen.

– Päivän kunniaksi kannattaa myös nauttia hunajasta vaikkapa ihanassa mustikkasmoothiessa ja ihailla pölyttäjien työtä ulkona luonnossa. Lisäksi Ylen Pelasta pörriäinen -kampanjassa on monenlaisia videoita ja pelejä, joiden avulla voi tutustua pölyttäjien elämään, Korpela sanoo.

Uusimmat

Näkoislehti

5.6.2020

Fingerpori

comic