Lounais-Häme

Maailmankaikkeus nokitti kirjaston

Tammelalaistunut professori, tietokirjailija Heikki Oja toteaa, että Ihmisiä on ollut maailmankaikkeuden mittakaavassa vasta silmänräpäys.

Tiedemiesten havainnot ja laskelmat universumin kehityksestä yltävät 13,8 miljardin vuoden päähän yhden sekunnin murto-osaan alkuräjähdyksestä. Kukaan ei tiedä, mitä juuri ennen tapahtui.

Kosminen säteily on jäänne alkuräjähdyksestä. Maailmankaikkeuteen tuli valoa vasta ensimmäisten tähtien syttyessä 400 miljoonaa vuotta myöhemmin.

 

Universumin muoto on koko ajan laajeneva pallo. Oja opastaa, ettei maapallo ole sinällään keskipiste, vaan maailmankaikkeuden jokaisesta pisteestä käsin tilanne on samanlainen.

Kaukoputkilla nähdään tähtiä ja galakseja miljoonien ja miljardien valovalovuosien päähän.

-Katsomme aina menneisyyteen, Oja muistuttaa.

 

Musta aukko on universumin mitoissa pieni, mutta mielenkiintoinen kohde. Ne syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaarensa loppuvaiheessa. Äärimmäisen suuri tiheys tuottaa mustan aukon hurjan vetovoiman.

Mustat aukot eivät ole tähtitieteessä enää teoriaa. Tähtitieteilijät ovat hiljan havainneet painovoima-aaltoja, jotka ovat syntyneet valtavassa kahden mustan aukon yhteentörmäyksessä. Ne saivat Ojan mukaan avaruuden värähtämään.

Jokaisen galaksin keskustassakin lymyää suuri musta aukko.

Heikki Oja kuvaa, että mustan aukon niin sanottu madonreikä saattaa johtaa toiseen paikkaan tai aikaan meidän maailmankaikkeudessamme tai vaikka toiseen maailmankaikkeuteen. Havaintoja ei ole.

 

Vieraiden tähtien planeettoja eli eksoplaneettoja on havaittu 1990-luvulta saakka. Eksoplaneetat havaitaan usein epäsuorasti tutkimalla niiden emotähden vähäistä huojumista tai kirkkaudenmuutoksia eksoplaneetan kulkiessa editse.

Lähes joka tähdellä on planeettoja. Kutkuttavinta eksoplaneetoissa on elämän mahdollisuus.

Oja uskoo, että lähivuosina joltain eksoplaneetalta havaitaan otollisissa oloissa merkkejä elämästä eli kaasukehästä happea, metaania ja otsonia.

-Alkeellinen elämä on jopa todennäköistä, hän arvelee Maan esimerkkien perusteella. Älyllisen elämän synty taitaa olla perin harvinaista.

Oja arvelee, että jossain kaukana maailmankaikkeudessa on ihmisen lailla ihmetteleviä olentoja, vaikka viestejä ei ole kuulunut.

Marsiin ihmiset matkaavat Ojan mukaan varmasti, mutta aikataulu voi olla 2050–2060.

 

Tähtitieteen dosentti, filosofian tohtori Heikki Oja on kirjoittanut ja toimittanut kymmeniä yleistajuisia teoksia tähtitieteestä ja avaruustutkimuksesta ja käsitellyt aiheitta myös radiossa ja tieteen aikakauslehdissä. Ojan uusin tietokirja Universumi ilmestyi elokuussa. Eläkkeelle hän jäi Helsingin yliopiston Almanakkatoimiston johtajan postilta.

Tammelassa hän on viihtynyt jo viisivuotiaasta, kun Esko Aaltonen järjesti 1950 Heikin isälle, historiantutkija Aulis Ojalle kesäpaikan Tammelassa. Näin eläkepäivinä Tammelassa kuluvat myös talvikuukaudet.

Vierailu Tammelan kirjastossa oli osa Louna-kirjastojen Suomi100-ohjelmaa. Suomen satavuotistaival tosin kalpenee maailmankaikkeuden 13,8 miljardin vuoden iän edessä. FL

 

Uusimmat