Lounais-Häme

Maakunnan kasvupalvelut yhtiöitetään – isoja muutoksia TE-palveluihin

Kanta-Hämeen maakuntauudistuksen neljä sisältötyöryhmää saivat ensimmäisen työrupeamansa valmiiksi. Työryhmien tehtävänä on maakuntaan vuoden 2019 alusta siirtyvien tehtävien nykytilan kartoitus ja muutosnäkymän laatiminen. 
Maakuntaan siirtyvien tehtävien nykytila on kartoitettu aluekehityksen ja kasvupalveluiden, maankäytön, liikenteen ja ympäristön, maaseutuasioiden sekä pelastuksen, turvallisuuden ja varautumisen näkökulmista. Oma Häme jatkaa tulevan maakunnan tehtävien valmistelua kahdentoista tehtäväkokonaisuuden pohjalta. Kesäkuun loppuun jatkuvan esivalmisteluvaiheen aikana keskitytään maakunnan palvelujen ja prosessien määrittelyyn. Maakunnan varsinaista organisoitumista aletaan valmistella myöhemmin syksyllä.
Muutosjohtaja Matti Lipsanen Oma Hämeestä pitää uudistusta valtavana mahdollisuutena. Uudistuksen tavoitteena on järjestää sote-palvelut nykyistä tehokkaammin ja laadukkaammin sekä yksinkertaistaa julkista aluehallintoa. Tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla, mutta pitää palvelut vähintään nykyisellä tasolla. Kustannussäästäjä tavoitellaan nykyaikaisia menetelmiä ja yksityisiä markkinoita hyödyntäen.
– Tietyt tehtävät eivät asiakkaan näkökulmasta juuri muutu, vaikka palvelujen tuottaminen siirtyy esimerkiksi Ely-keskuksilta ja aluehallintovirastolta maakunnille. Mutta joiltakin osin on luvassa isojakin muutoksia, Lipsanen tiivistää.
Merkittävä muutos Lipsasen mukaan tapahtuu yritys-, työ- ja elinkeinopalvelussa, jotka kootaan kasvupalvelukokonaisuudeksi. Niissä on tapahtumassa samantyyppinen muutos kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lipsasen mukaan noin 15 prosenttia kasvupalveluista jää maakuntien viranomaistehtäväksi, loppu ohjautuu yksityisille markkinoille.
– Markkina tulee tältä osin laajenemaan. Isojen kaupunkien yritykset kiinnostunevat Kanta-Hämeestä ja syntyy myös uutta markkinaa. Meidän pitää myös kartoittaa Kanta-Hämeessä jo nyt toimivat alan yritykset.
Valtakunnallinen työpajayhdistys TPY, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry sekä Vates-säätiö ehtivät jo ottaa kantaa uudistukseen. Niiden mukaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut on turvattava maakuntauudistuksessa. 
Yhdistykset huomauttavat, että suuri osa tukea työllistymiseen tarvitsevien työllisyyspalveluista tuotetaan tällä hetkellä kuntien ylläpitämissä työpajoissa, yhdistyksissä ja säätiöissä. Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä on huolissaan näiden palveluntuottajien edellytyksistä kilpailla markkinaehtoisesti toimivilla palvelumarkkinoilla.
Maakuntauudistus muuttaa merkittävästi myös verotusjärjestelmää. Ainakaan alkuvaiheessa maakunnalla ei ole verotusoikeutta, vaan rahoitus tulee valtion kautta. Uudistuksen tavoitteena on, ettei kansalaisten kokonaisverotusaste nouse.
– Maakuntien rahoituksesta on tehty koelaskelmia. Kanta-Hämettä voi nimittää tasapainomaakunnaksi, maakunta aloittaa palvelujen järjestämisen vuonna 2019 noin nykyisen tasoisella rahoituksella, Lipsanen kertoo. FL

Nämä kartoitettiin
Alueiden kehittämispalvelut.Kasvupalvelut.Maaseudun kehittämistehtävät.Alueidenkäytön palvelut.Liikennepalvelut.Luonnonsuojelun palvelut.Maatalous- ja elintarviketuotannon palvelut.Ympäristöterveyden palvelut.Vesi- ja kalatalouden palvelut.Vesien- ja merenhoidon palvelut.Kotoutumispalvelut.Pelastus- ja varautumispalvelut.

Asiasanat

Uusimmat