Lounais-Häme

Maakunnat muokkaavat nyt lasten ja perheiden palveluita

Kahden lapsen äidillä Miia Vähämäellä on yksi toive, kun lasten ja perheiden palveluita rukataan uuteen uskoon. Hallituksen kärkihanketyö on jo käynnissä maakunnissa.

– Toivon, että lapsia, nuoria ja perheitä kuullaan jo valmisteluvaiheessa ja myös palveluiden toiminnassa. Aito kuuntelu auttaisi luomaan lapset ja perheen huomioivia, inhimillisiä palveluita. Hyvä tietysti olisi, että ne olisivat myös helposti saatavilla ja lähellä.

Vähämäellä on kokemusta perhearjesta 3-vuotiaan Eliaksen ja 7-vuotiaan Ainon äitinä. Vähämäkien oma elo on soljunut sujuvasti, mutta Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Forssan paikallisyhdistyksen aktiivina hän on kuullut muunlaisista kokemuksista.

Hän muistuttaa, että tukiviidakossa eteneminen voi olla raskasta – etenkin, jos perheellä on ongelmia tai lapsella erityistarpeita.

– On väärin, jos siinä tilanteessa joutuu vielä tekemään kovan työn apua, neuvoja tai tukia saadakseen. Viranomaisten pitäisi tulla vastaan ja oikeasti auttaa. Palvella eikä pallotella yhä uudestaan, hän huomauttaa.

Perheneuvolan ja oppilashuollon päällikkö Anna-Maria Silfvenius-Pura Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä (FSHKY) tunnistaa Vähämäen esimerkin.

– Lapsiperheiden palvelut ovat pirstoutuneet, ja perheet ovat hyvin eriarvoisessa asemassa esimerkiksi asumispaikkansa vuoksi. Palveluja rakentaessa kokonaiskuva on hämärtynyt.

Pirstaleisuus näkyy erityisen hyvin juuri paljon palveluja tarvitsevien perheiden kohdalla.

– Silloin ei olisi pahitteeksi, että vanhemmalla on juristin tai sosiaali- ja terveysalan tutkinto, jotta perhe saisi kaikki ne palvelut ja etuudet, joihin se olisi oikeutettu, hän kärjistää.

Ongelmaksi Silfvenius-Pura mainitsee myös suomalaisen palvelujärjestelmän vinoutumisen.

– Emme reagoi ongelmiin tarpeeksi hyvin silloin, kun ne ovat vasta aluillaan. Hoidon tai avun piiriin pääsyn kriteerinä saattaa olla ongelman vaikeusaste.

Uutta toimintamallia suunnitellaan esimerkiksi Kanta-Hämeessä osana maakuntahallinnon uudistusta. FSHKY:n perhepalveluiden palvelualuejohtaja Riikka Lammintausta-Mäkelä on mukana Lape-hankkeen maakunnallisen ohjausryhmän työssä. Mukana on myös kuntien edustajat.

– Emme ole aloittaneet nollasta, joten käytännön uudistuksia voi näkyä jo ensi vuonna. Se on vielä avoinna mitä keskukseen kootaan, hän sanoo.

Ajatus on, että lasten ja perheiden palvelut kootaan maakunnassa matalan kynnyksen perhekeskuksiin. Se voi toimia myös monialaisena verkostona eli ei välttämättä yhdessä osoitteessa. Keskukseen koottaisiin esimerkiksi kotipalvelun osaamista neuvolan ja varhaiskasvatuksen palvelujen rinnalle.

Uudistukselta odotetaan erityisesti vahvistusta verkostomaiseen työskentelytapaan. Verkoston kautta varhaisen avun uskotaan nopeasti löytävän tarvitsijat.

Lammintausta-Mäkelä korostaa, että jo peruspalveluissa voidaan tehdä paljon; aina ei ole tarpeen lähettää lapsia ja perheitä erityispalveluihin.

Haastavinta on nimenomaan yhteistyö ja sen saumaton sujuminen eri toimijoiden kesken. Myös toimintakulttuurin muutokseen on paneuduttava.

– Se haastaa meitä tosi paljon. Ajatuksenamme on, että luodaan ensin perhekeskus ja sen kautta muutetaan toimintatapaa, Lammintausta-Mäkelä toteaa.

 

Uusimmat