Lounais-Häme Kanta-Häme

Maakuntakasvimme menestyy vain Kanta-Hämeessä – Forssan seudulta se katosi, kun joku lapioi Tammelasta viimeiset taimet

Maakuntakasvimme on kevään varhainen kukkija, joka levisi Suomeen jääkauden päätyttyä. Metsittynyt luonto on vienyt siltä hiljalleen elintilaa. Nyt laji kukkii enää Kanta-Hämeessä, jossa sitä suojellaan.
Kylmänkukka on kevään ensimmäisiä kukkijoita. Kasvi kukkii jopa neljän senttimetrin kokoisella kukalla samaan aikaan kuin valko- ja sinivuokot. Kuva: Soile Toivonen
Kylmänkukka on kevään ensimmäisiä kukkijoita. Kasvi kukkii jopa neljän senttimetrin kokoisella kukalla samaan aikaan kuin valko- ja sinivuokot. Kuva: Soile Toivonen

Maakuntakasvimme kylmänkukka on Hämeenlinnan seudun nähtävyys.

Joka kevät huhti–toukokuun vaiheessa luontoihmiset kokoontuvat Ahveniston polkujen varrelle ja muille tunnetuille kylmänkukkaseuduille tarkkailemaan kasvin näyttävää kukintoa.

– Posket hehkuvat monta viikkoa, kun näkee omin silmin, kuinka karusta hiekasta kasvaa niin upea ja suuri kasvi, kertoo Metsähallituksen suunnittelija Teijo Heinänen Hämeenlinnan toimipisteeltä.

Karu maa on ihanteellinen kasvuympäristö

Kylmänkukka, eli toiselta nimeltään hämeenkylmänkukka on säilynyt Kanta-Hämeessä suojelutyön ja olosuhteiden ansiosta. Muualta Suomesta se on jo lähes kokonaan kadonnut.

Hämeen harjut ovat tarjonneet maakuntakasvillemme riittävän karun kasvualustan.

Kylmänkukka ei voi sietää sammalta eikä metsittynyttä ympäristöä. Se suosii harjurinteitä ja kuivia kankaita.

Karussa maastossa viihtyvä kasvi kokikin kulta-aikansa jääkauden loputtua.

Kun mannerjää vetäytyi, kylmänkukka levisi Suomeen. Tuolloin lajista saattoi tulla melko yleinen. Metsittyminen vei siltä hiljalleen elintilaa ja lopulta metsäpalojen sekä laiduntamisen vähentyminen heikensivät sen kasvuympäristöjä. Nyt laji on määritelty erittäin uhanalaiseksi.

Joku kaivoi kukat maasta juurineen

Kylmänkukan tiedetään koristaneen Forssan seutuakin vielä 1900-luvulla. Viimeiset kasvit sijaitsivat Tammelan ja Lopen rajalla.

Joku kävi kuitenkin 1990-luvulla lapion kanssa hakemassa viimeiset kukat puutarhaansa. Muistoksi kasvupaikalle jäi vain suuri kuoppa.

Kylmänkukka viihtyy puutarhassa huonosti, joten on erittäin todennäköistä, että se on jo aikaa sitten kuollut varkaan perennapenkistä.

Liesjärven kansallispuisto sopisi kylmänkukalle

Vaikka kylmänkukka on erittäin tarkka kasvuympäristöstään, Forssan seudulla olisi yhä mahdollisuuksia kasvattaa sitä.

Yksi otollinen paikka on Liesjärven kansallispuisto, jossa metsää kulotetaan säännöllisesti. Kylmänkukka nauttii tuhkan ravinteista ja lämmöstä. Kulottaminen raivaa kasville myös valoa ja tilaa.

Kaikkiin potentiaalisiin kasvupaikkoihin maakuntakasviamme ei kuitenkaan haluta siirtää.

– Periaate on se, että kylmänkukkaa siirretään vain sellaisille seuduille, joissa sen varmasti tiedetään kasvaneen. Kukka ei muutenkaan pidä siirtelystä, joten moni yritys saattaisi epäonnistua, Heinänen sanoo. FL

Lue myös maakuntasarjan muut osat:

Lahna

Ilves

Sääksi

Kirjomaasälpä

 

Kylmänkukka on näyttävä ja erittäin uhanalainen laji.

Missä kylmänkukan voi nähdä?

Hämeenlinnan Ahveniston polkujen varsille on istutettu kylmänkukkaa.

Kasvia on havaittu myös Janakkalassa, Hattulassa, Rengossa ja muualla Hämeenlinnassa.

Riihimäelle on istutettu kylmänkukkaa, mutta siellä se enää kituuttelee.

Myöhäiset kylmänkukat kukkivat vielä, mutta paras kukintoaika alkaa olla ohi.

Forssan seudulla ei ole tehty kylmänkukkahavaintoja 1990-luvun jälkeen.

Tarkkoja kasvupaikkoja ei kerrota, jotta ihmiset eivät kävisi lapion kanssa hakemassa kasveja kotipuutarhaansa.

Laji on erittäin uhanalainen.

Kylmänkukka lukuina

Kukka on varsin suuri, 3–4-senttinen.

Yksi kukkayksilö elää 30–40 vuotta.

Kukkaa suojellaan 5–10 paikassa Kanta-Hämeessä.

Kukka lisääntyy itsenäisesti vain yhdellä alueella.

Uusimmat

Näkoislehti

13.8.2020

Fingerpori

comic