Lounais-Häme

Maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille suomalaisista – Latautuu myönteisillä mielikuvilla kuten luonto, aitous ja vapaus

"Hyvä elämä liitetään maaseutuun siinä, missä stressi kaupunkiin."
Maaseutubarometrin tulosten mukaan maaseutu nähdään hyvän elämän paikkana, myös nuorten kaupunkilaisten silmin. Kuvituskuva. Kuva: Kati Laukkanen
Maaseutubarometrin tulosten mukaan maaseutu nähdään hyvän elämän paikkana, myös nuorten kaupunkilaisten silmin. Kuvituskuva. Kuva: Kati Laukkanen

Maaseutubarometri 2020 kertoo, että maaseutu on läsnä yhä useamman kansalaisen arjessa. Se, miten maaseutua hyödynnetään, on muuttumassa. Pysyvää on suomalaisten myönteinen suhtautuminen maaseutuun. Maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille suomalaisista.

Järjestyksessä neljännen Maaseutubarometrin ensimmäiset tulokset on julkaistu. Maaseutubarometri 2020 on jatkumoa vuonna 2014 julkaistulle Maaseutubarometrille 2013 ja Maamerkit-barometrille vuosilta 2009 ja 2011. Tutkimuksen on tilannut Maaseutupolitiikan neuvosto maa- ja metsätalousministeriöstä, ja sen on tuottanut Luonnonvarakeskus. Vastausten keruun on toteuttanut Taloustutkimus oy.

– Maaseutu nähdään hyvän elämän paikkana, myös nuorten kaupunkilaisten silmin. Heistä joka viides toivoisi vakituiseksi asuinpaikakseen maaseudun ja 37 prosenttia näkee, että omistavat kymmenen vuoden kuluttua vapaa-ajan asunnon maaseudulla, kertoo tutkija Jarkko Pyysiäinen Luonnonvarakeskuksesta.

Nähdään myös modernimpana kuin ennen

Maaseutubarometri 2020 paljastaa, että maaseutu latautuu myönteisillä mielikuvilla kuten luonto, aitous ja vapaus. Myös avoimuus ja kulttuuritekijät liitetään maaseutuun, joka nähdään myös modernimpana kuin ennen. Ympäristöystävällinen elämäntapa liitetään huomattavasti enemmän maaseutuun (52 prosenttia) kuin kaupunkiin (kymmenen prosenttia).

– Maaseutuun ja kaupunkiin liitetyt mielikuvat ovat pitkälti toistensa peilikuvia. Hyvä elämä liitetään maaseutuun siinä, missä stressi kaupunkiin, Pyysiäinen toteaa.

Suomen kaupungistumisaste on 72 prosenttia, mutta kaupunkilaiseksi itsensä kokee vain 40 prosenttia suomalaisista. Sen sijaan 37 prosenttia kokee olevansa sekä kaupunkilainen että maalainen. Maalaisiksi itsensä kokee 20 prosenttia. Maalaisidentiteetti koetaan tärkeämpänä ja vahvempana kuin kaupunkilaisidentiteetti koetaan. Kaupunkilaisidentiteetti on yleisempi nuoremmilla vastaajilla.

Monipaikkainen liike on kahdensuuntainen

Suomalaiset mieltävät itsensä vahvasti monipaikkaisiksi. Neljännes kaupunkilaisista viettää maaseudulla aikaa kuukaudesta puoleen vuoteen. Yksitoista prosenttia maaseudulla asuvista viettää vähintään kuukauden kaupungin keskustassa. Monipaikkainen liike on kahdensuuntainen, mutta kaupungista maaseudulle liikkuu suurempia henkilömääriä.

– Monipaikkaisuus näkyy selkeästi ihmisten arjessa ja aikeissa, myös nuorten tulevaisuudennäkymissä, huomauttaa tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta.

Lue myös: Maalle muuttaminen kiinnostaa suomalaisia – Etätyö lisää muuttohaluja (FL 22.5.2020)

Uusimmat

Näkoislehti

8.7.2020

Fingerpori

comic