Lounais-Häme

Maaseutupolitiikan neuvosto: peruskoululaisten koulumatkojen kesto rajattava 1,5 tuntiin

Nykyisin koulumatkan maksimiaika päivässä on 2,5 tuntia. Maaseutupolitiikan neuvosto pitää sitä kohtuuttomana. Kuvituskuva. Kuva: Lassi Puhtimäki
Nykyisin koulumatkan maksimiaika päivässä on 2,5 tuntia. Maaseutupolitiikan neuvosto pitää sitä kohtuuttomana. Kuvituskuva. Kuva: Lassi Puhtimäki

Valtioneuvoston asettama Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) edellyttää tulevalta hallitukselta korjausliikkeitä peruskouluverkkopolitiikkaan.

Se esittää peruskoululaisten koulumatkojen keston rajaamista puoleentoista (1,5) tuntiin. Se korostaa myös sitä, että kouluverkon kattavuus, matkojen kesto ja turvallisuus sekä lapsivaikutukset tulee selvittää, ennen esiopetuksen mahdollista laajentamista kaksivuotiseksi voidaan toteuttaa.

– Nykyinen päivittäinen 2,5 tunnin maksimiaika koulumatkojen osalta on kohtuuton 7-vuotiaille. Maaseutupolitiikan neuvosto on huolestunut puolueiden eduskuntavaalien alla esille nostamista kannoista aikaistaa esiopetus kattamaan 5-vuotiaita, sanoo Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri Christell Åström, maa- ja metsätalousministeriöstä.

Åström korostaa, että puolueiden tulee huomioida ja turvata maaseudulla asuvien lasten oikeudet.

– Koulumatkat ovat jatkuvasti pidentyneet koko maassa ja harvaan asutulla maaseudulla tilanne on jo nykyisellään kestämätön.

Neuvosto edellyttää seuraavalta hallitukselta myös puolueettoman tiedon tuotantoa koululakkautusten todellisista vaikutuksista ja kustannuksista kunta- ja valtakunnan tasolla.

Suomen kuntien peruskoululakkautuksista yli 93 prosenttia on kohdistunut maaseudun kouluihin ja vaikutukset osuneet maaseuduilla asuviin lapsiin ja perheisiin. Vaikutuksia laskennallisiin säästöihin, lasten sivistyksellisiin oikeuksiin ja hyvinvointiin ei ole seurattu.

– Päättäjien tulee saada puolueetonta tietoa siitä, mitä vaikutuksia lakkautuksilla on saatu aikaan ja miten se on vaikuttanut maaseutujen lasten hyvinvointiin ja kylien elinvoimaisuuteen sekä todellisiin kustannuksiin tai mahdollisiin luvattuihin säästöihin, Åström painottaa. FL

Uusimmat