Lounais-Häme

Maatalousyrittäjyys murroksessa - Tulevaisuustutkija: "Tapahtuu paljon kummallisia asioita"

Somerolainen Marianna Mäki-Teeri on tuore luomuviljelijä. Hän ryhtyi jatkamaan Talvisillalla sijaitsevan sukutilansa viljelyä viime vuonna. Tilalla viljellään luomupeltokasveja, kuten nurmiheinä- ja palkokasveja, kauraa, kevätruista ja tattaria.

-Päädyin sukutilani jatkajaksi seuraamalla isäni jalanjälkiä. Arvostan suomalaista ruuantuotantoa ja näen työn sen parissa tärkeänä. Nautin myös luonnon läheisyydestä – siksikin asuminen ja työskenteleminen maaseudulla tuntuu mielekkäältä, Mäki-Teeri kertoo.

Toiselta ammatiltaan Mäki-Teeri on tulevaisuuden tutkija. Tällä viikolla hän osallistui Tammelan Mustialassa järjestettyyn maatalousyrittäjien tulevaisuusverstaaseen. Verstas on osa Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanketta.

Tulevaisuusverstaassa pohdittiin muun muassa sitä, miten ilmastonmuutos ja muut maailman myllerrykset vaikuttavat suomalaisen maatalousyrittäjän tulevaisuuteen.

 

Kun verstaan osallistujilta kysyttiin, mitä he ajattelevat maatalousyrittäjien tulevaisuuden haasteista esimerkiksi 20 vuoden perspektiivillä, nousi esiin pohdittavaa laajalla skaalalla.

-Maapallon kuivuminen huolettaa ehkä eniten – se, että syntyy valtavia alueita, joilla ei pystytä jatkossa tuottamaan ruokaa, yksi osallistujista sanoi.

Ilmastopakolaisuus, huoltovarmuus, ravinteiden tehokkaampi hyödyntäminen viljelyssä ja suomalaisten arvostus kotimaista ruokaa kohtaan nousivat myös esiin.

-Uskon, että avain moneen ongelmaan on ruuan syöjien ja tuottajien välisen suhteen kohentaminen, verstaassa arvioitiin.

 

Ajatusten herättelijänä Mustialassa toimi Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen. Kuhmosen mukaan moni asia viittaa siihen, että nyt eletään suurta murroskautta, jonka lopputulos riippuu monesta tekijästä.

-Tapahtuu paljon kummallisia asioita, joita ei oikeastaan pitäisi tapahtua. Viime aikoina on esimerkiksi perustettu paljon pienpanimoja, -teurastamoja ja -meijereitä. Siltä osin kelkka on kääntynyt, kun aiemmin on menty yhä suurempiin yksiköihin.

Kuhmonen peilasi tulevaisuuskuvia historian kautta. Euroopanlaajuisen maatalouspolitiikan yhteinen tarina on jatkunut 60-luvun ensimmäisistä yhteisistä direktiiveistä tähän päivään. Kuhmosen mukaan on mahdollista, että yhteinen tarina hajoaa tulevaisuudessa useampaan rinnakkaiseen malliin.

-Voisi syntyä kaksi rinnakkaista elintarvikejärjestelmää: hintavetoinen, ja toinen, jossa kaikki muu kuin hinta ratkaisevat.

-Kääntyykö kelkka, kun tiedetään, mitä oma kulutus saa aikaan? Esimerkiksi suomalaisten ruuankulutuksen aiheuttamasta makean veden kulutuksesta 90 prosenttia syntyy tuontiruuasta.

Somerolainen Marianna Mäki-Teeri uskoo, että maatilojen monialaistuminen ja eriytyminen Suomessa jatkaa kulkuaan. Mäki-Teeri itse toivoo, että voisi jatkossakin harjoittaa viljelijän ammattiaan kannattavalla tavalla, mutta omien arvojensa mukaisesti.

-Maataloustuottajien liikkumavara on moneen muuhun toimialaan verrattuna kapea, koska ala on hyvin ohjattua ja säänneltyä. Itse haluaisin kehittää maatilastani omannäköiseni niin, että sen toiminta on moniulotteisesti kestävää.

 

Aineellinen hyvinvointi on lisääntynyt viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana järkyttävän paljon.

-Jos aineellinen hyvinvointi jatkaa kasvuaan lineaarisesti seuraavat sata vuotta, on teillä kaikilla silloin 6 puimuria, 12 traktoria ja useampi vaimo tai mies, Kuhmonen vertasi saaden yleisölle ajattelemisen aihetta.

Kauhasen mukaan jo nyt on kuitenkin selviä merkkejä siitä, ettei aineellinen hyvinvointi voi jatkaa kasvuaan ainakaan samassa tahdissa. Yhä suurempi osa tuloista käytetään palveluihin, jotka ovat aineetonta hyvinvointia.

-Aineetonta hyvinvointia voivat olla myös esimerkiksi tuoteturvallisuus, jäljitettävyys, huoltovarmuus ja parempi tietoisuus omista valinnoista, Kuhmonen listasi.

 

Maanviljelijän osattava ennakoida tulevaa
Somerolainen luomuviljelijä Marianna Mäki-Teeri käy maanviljelyksen ohella palkkatöissä, kuten moni muu kollegansakin. Mäki-Teeri työskentelee tulevaisuuden tutkijana Future Platform -nimisessä yrityksessä, joka kehittää tulevaisuuden ennakointialustaa.- Minulle kahden työn yhdistäminen on mahdollista, koska pystyn sopimaan työajoistani joustavasti. Suuren osan työstä teen etänä kotitilalta käsin. Tulevaisuuden ennakointi on myös maanviljelijälle erittäin tarpeellinen taito.- Se auttaa oman tilan tulevaisuuden suunnitelmien hahmottamisessa ja visioinnissa, Mäki-Teeri selittää.Vaikka ala on valtavien globaalien ja paikallistenkin haasteiden kourissa, Mäki-Teeri uskoo, että suomalaiset maatalousyrittäjät eivät ole lannistumassa tai antamassa periksi.- Teknologinen kehitys synnyttää varmasti uusia mahdollisuuksia kehittää maataloutta ja sen toimintatapoja. Uskon, ettei moni nuori olisi itseni tavoin lähtenyt alalle, jos he eivät olisi valmiita ratkomaan eteen tulevia haasteita ja kehittämään tilaansa. Mäki-Teerin mielestä kiinnostus ruokaa ja sen alkuperää kohtaan on koko ajan kasvussa – kaikeksi onneksi.- Uskon, että laadukasta ja puhdasta suomalaiselle ruualle löytyy kysyntää

Uusimmat