Lounais-Häme

Maatilat eivät uskalla investoida - surkea syksy kasvattaa luopujien määrää

Suomessa on viime syksyn jäljiltä yhä vähemmän toimivia maatiloja, sillä huonoksi jäänyt sato vauhdittaa tilanpidon lopettamista harkitsevien päätöksiä.

Lännen Median haastattelemien pankkien asiantuntijoiden mukaan huono korjuukausi on myös hidastanut maatalouden investointeja, joiden määrät ovat nyt kaukana takavuosien tasosta.

-Mitään konkurssiaaltoa ei ole näköpiirissä, sen sijaan heikko satovuosi on saanut osan luopujista nopeuttamaan lopetuspäätöstään. Investointisuunnitelmia on paljon, mutta heikohkon kannattavuuden vuoksi niitä on siirretty ja lopullinen aloituspäätös puuttuu monelta investoinnilta, Nordean maatalousjohtaja Timo Kalliomäki kertoo.

OP-Ryhmän yksikönpäällikkö Janne Mäkikalli vahvistaa investointien määrän hiipumisen.

-Investointihalukkuus maatiloilla on alhaalla.

Lainanlyhennyksiä eteenpäin

Pankeissa ennustetaan, että maatilojen pyynnöt lainanlyhennysten lykkäämisestä lisääntyvät kevään aikana.

Mäkikallin mukaan näitä pyyntöjä tullee alkuvuonna loppuvuotta enemmän, koska keväällä täytyy tehdä uuden kasvukauden investoinnit.

-Pyyntöjä lainalyhennysten siirtoon on tullut tähänkin mennessä, mutta ei niin paljon kuin olisi voinut ennakoida. Tähän on voinut vaikuttaa myös maataloustukien maksun keskittyminen loppuvuoteen, jolloin niillä on sinnitelty eteenpäin, hän arvioi.

Maataloustuottajien MTK:n tiimipäällikön Juha Lappalaisen mukaan monet suomalaiset maatilat ovat velattomia, mutta toisaalta niillä, joilla on lainaa, on sitä paljon.

-Suomalaisen maatalouden lainakannaksi on laskettu noin 4-5 miljardia euroa. Lainat jakautuvat kuitenkin epätasaisesti niin, että vajaalla tuhannella tilalla on yhteensä noin miljardin velat.

Lainoja on otettu enimmäkseen sukupolvenvaihdoksiin ja tilakoon kasvattamiseen.

-Käytännössä nämä investoineet tilat ovat elintarviketuotantomme selkäranka, Lappalainen muistuttaa.

Lisäbudjetin eurot Brysselin takana

Hallitus myönsi lokakuun lisäbudjetissa maatalouden satovahinkoihin 25 miljoonan tuen.

Sen toimeenpanosta neuvotellaan yhä EU-komission kanssa.

-Oletus on, ettei tuen läpimenossa synny ongelmia, maatalousneuvos Kari Valonen maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa.

Tuki maksetaan energiaveronpalautuksena, joka on valtiontukea ja sen vuoksi se täytyy myös kierrättää EU:n kautta.

Käytännössä lisäpalautukset perustuvat kevyen polttoöljyn käyttöön vuonna 2017.

-Valtiovarainministeriön kanssa tehdyn valmistelun perusteella tuki maksettaisiin yhdessä normaalin vuosittaisen energiaveronpalautuksen kanssa, eikä tilojen tarvitsisi hakea lisäpalautusta erikseen, Valonen kertoo.

Tilojen käytössä tuki on vasta kesän jälkeen, joten kevään tuotantopanoksien rahoittamiseen siitä ei ole apua.

 

 

 

 

 

Uusimmat

Fingerpori

comic