Maksuhäiriörekisteriin lähes 5 000 ihmistä lisää – Nuorten maksuhäiriömerkinnät laskussa

Suomen Asiakastieto oy:n rekisterissä oli vuoden 2019 lopussa maksuhäiriömerkintöjä 386 700 henkilöllä. Määrä kasvoi edellisvuoden lopusta lähes 5 000 henkilöllä. Uusia maksuhäiriömerkintöjä kirjattiin kuluttajille 1,8 miljoonaa, eli 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Yrityksen julkaisemista synkistä luvuista löytyy sentään jotain positiivistakin. Nimittäin nuorten keskuudessa maksuhäiriömerkinnät kääntyivät laskuun. Kaikissa alle 30-vuotiaiden ikäryhmissä maksuhäiriöisten henkilöiden osuus pieneni hiukan.

Nuorten vaikeampi saada luottoa kuin vanhempien

Someron Säästöpankin Forssan konttorin päällikkö Ilpo Rinne arvelee, että nuorten maksuhäiriöiden vähenemisen taustalla voi olla tietoisuuden lisääntyminen. Osaltaan tähän voi Rinteen mukaan auttaa myös syyskuussa voimaan tullut lakimuutos kuluttajaluotoista aiheutuvan ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi.

– Pikavippien ja kulutusluottojen markkinointi rauhoittui sen jälkeen, eikä uusia luottoja ole niin helposti enää saatavilla. Onkin mielenkiintoista nähdä, miltä tilastot näyttävät puolen vuoden tai vuoden kuluttua, Rinne sanoo.

Samoilla linjoilla on Suomen Asiakastiedon liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen. Hän muistuttaa, että nuorten maksukyky on erilainen, joten heidän on vaikeampi saada luottoa, kun ei ole esimerkiksi vakituista työpaikkaa. Lisäksi nuorilla ei välttämättä ole velkaa moneen paikkaan.

– Pikavippiyhtiöt ovat nuorten kohdalla aika tiukkoja, eikä niitä myönnetä helposti alle 20-vuotiaille, Muhonen muistuttaa.

Sekä Rinne että Muhonen ovat sitä mieltä, että talouden hallintaa tulisi opettaa nuorille kouluissa aiempaa enemmän.

– Pitäisi ohjeistaa siitä, millaista vastuuta täysi-ikäisyys tuo tullessaan, ja miten maksuhäiriömerkintä hankaloittaa elämää huomattavasti, kun ei saa vaikka vakuutusta tai puhelinliittymää. Pankkikin suhtautuu lähtökohtaisesti lainanmyöntämiseen luottotiedottomalle varauksella, Rinne sanoo.

Lakimuutoksen vaikutukset näkyvät myöhemmin

Syyskuun alussa voimaan astunut lakimuutos ei ole tuonut käännettä maksuhäiriökehitykseen yleisellä tasolla.

– Uusia merkintöjä tuli paljon, mutta ne kohdistuivat hiukan entistä pienemmälle joukolle ihmisiä. Samat henkilöt ovat velkaantuneet moneen suuntaan, jolloin ongelmien kasautuessa häiriöitä tulee nopeasti useita. Tämän trendin kääntäminen edellyttää positiivisen luottotiedon nykyistä laajempaa käyttöä. Silloin yrityksillä olisi kirkkaampi kuva kuluttaja-asiakkaansa muista vastuista ja riskeistä jo ennen maksuhäiriömerkintää, Muhonen pohtii.

Muhosen mukaan yksi merkittävä maksuhäiriömerkinnän saaneiden ryhmä ovat peliongelmaiset. Suomen Asiakastiedon asiakkailtaan keräämien tietojen mukaan peliongelmaiset nostavat erilaisia luottoja ja pelaavat niillä sekä ulkomaisilla nettikasinoilla että Veikkauksen pelejä.

Positiivinen luottotietorekisteri keväällä 2023?

Positiivisesta luottotietorekisteristä luotonantajayhtiöt voisivat nähdä reaaliaikaisesti luotonhakijan lainamäärät ja tulotiedot. Rekisterin tarkoituksena olisi tuottaa enemmän tietoa lainanhakijan luottokelpoisuudesta verrattuna nykyjärjestelmään, jossa luotonantaja saa tiedot vain mahdollisista maksuhäiriöistä. Tällöin luotonantaja voisi arvioida kuluttajan maksukykyä nykyistä paremmin, jolloin ylivelkaantumista voidaan hillitä.

Päätös julkisen vallan ylläpitämän positiivisen luottotietorekisterin rakentamisesta Suomeen on tehty ja hanketta linjanneen ministerityöryhmän mukaan sen pitäisi olla käytettävissä keväällä 2023. Muhonen pitää kokemuksensa perusteella lähes varmana, että niin nopeasti rekisteri ei käyttöön ehdi.

– Tietoa tarvitaan jo nyt, mutta uuden rekisterin avaaminen vaatii lainsäädännön muuttamista, järjestelmän koodaamista ja tiedon toimittajille valmiutta siirtää dataa. Tiedämme vuosikymmenten kokemuksesta tällaisten hankkeiden haasteet ja täytyy huomioida myös se, että uusi rekisteri tarkoittaa vasta yhteen paikkaan koottua dataa. Sen arvo ja hyödynnettävyys ratkaistaan palveluilla, jotka rekisterin päälle rakennetaan todennäköisesti yksityisen sektorin voimin.

Rinne näkee positiivisen luottotietorekisterin olevan etu sekä luoton ottajalle että sen antajalle.

– Luotonantaja tietää kokonaisuuden paremmin ja sen avulla kyetään hillitsemään velkaantumista. _FL