Lounais-Häme Forssan seutu

Mansikkakesästä ei tullut katastrofia, mutta käänteitä on piisannut – Märkyys on homehduttanut jopa yli puolet marjoista

Seudun tilat saivat poimijoita Ukrainasta. Haastetta on silti riittänyt vaihtuvissa keliolosuhteissa.
Mansikkakauppa on käynyt koronakevään jälkeen vilkkaasti. Nyt on paras aika hankkia mansikkaa, sillä pääsatokauden osalta puoliväli on jo ylitetty. Kuva: Tapio Tuomela
Mansikkakauppa on käynyt koronakevään jälkeen vilkkaasti. Nyt on paras aika hankkia mansikkaa, sillä pääsatokauden osalta puoliväli on jo ylitetty. Kuva: Tapio Tuomela

Forssan seudun marjatiloilla pelättiin keväällä, jäävätkö mansikat peltoon poimijapulan vuoksi .

Ulkomaalainen kausityövoima saapui Suomeen tavallista myöhemmin, mikä haittasi pahiten kevään istutustöitä. Poimintakaudella työvoimaa on ollut käytettävissä kutakuinkin riittävästi.

– Hengissä ollaan, Hanna Ahdesalo Ahdesalon maatilalta huoahtaa.

– Venäjältä työntekijöitä ei tullut, mutta Ukrainasta saimme vähän ylimääräisiäkin. Yhdeksän työntekijää riittää just ja just.

Kärkäisen puutarha sai keväällä lainaksi apuvoimia Pohjanmaalta. Mansikan pääsatokauden alkaessa Ukrainasta saapui toistakymmentä poimijaa. Toiveissa olisi ollut saada saman verran kausityövoimaa myös Vietnamista Suomessa pidempään jo asuneiden poimijoiden lisäksi.

– Viime viikolla työntekijöistä oli ehkä vähän pulaa, mutta ihan hyvin olemme pärjänneet. Ei tavallisestikaan työntekijät aina riitä, Juha Kärkäinen kertoo.

Puutarhatila Malmnäs käytti alkukeväällä vuokratyövoimaa, koska ensimmäisen ukrainalaisen poimijaryhmän saapuminen viivästyi 1,5 kuukaudella. Nyt tilalla on oman väen ja suomalaisten poimijoiden lisäksi yhdeksän ukrainalaista.

– Keväällä otin paljon kotimaisia nimiä ylös, mutta en voinut luvata töitä ennen kuin ukrainalaisten lupaprosessi selviää, Antti Malmnäs kertoo.

Hanna Ahdesalo kiittelee suomalaisia joustavuudesta epävarmassa tilanteessa.

– Moni on sanonut, että starttaa heti, jos tarvitaan, ja voi olla omistakin töistä pois tullakseen tänne.

Kuivuutta seurasi märkyys

Vaikka pahimmat uhkakuvat eivät toteutuneet, ei kausi silti ole ollut helppo marjatiloille.

– Kuulostaa valitusvirreltä, jos kaikkea alkaa luettelemaan. Käänteitä on piisannut, Malmnäs sanoo.

Osa mansikoista talvehti huonosti, ja alkukesän hellejakson aikana marjat meinasivat kuivua kastelusta huolimatta. Nyt tilat kamppailevat märkyyden kanssa.

– Poimijat ovat sanoneet, että 60 prosenttia mansikoista täytyy heittää homeen vuoksi pois, Ahdesalo kertoo.

Kärkäisen luomutilalla taimet on istutettu normaalia harvempaan, eikä yhtä pahaa homeongelmaa siksi ole. Marjojen koko on kuitenkin alkanut jo pienentyä.

– Jos sateet olisivat tulleet ennen juhannusta, olisi niistä ollut hyötyä.

”Laatu ja saatavuus ei tästä enää parane”

Antti Malmnäs patistaa mansikkaa haluavia toreille ja pelloille nyt, sillä pääsatokauden puoliväli on jo ylitetty.

– Laatu ja saatavuus ei tästä varmasti enää parane.

Mansikan kysyntä on ollut suurta. Ahdesalo ei muista, että hänellä olisi koskaan aiemmin pitänyt olla Toijalan torilla kuusi myyjää.

– Ihmiset arvostavat lähiruokaa. Vielä elokuussakin varmasti syödään mansikkaa, mutta jo pienemmissä määrin. FL

Lue myös: Mansikoiden satokausi on alkamassa: Lounais-Hämeessä odotettavissa kohtalaista satoa (FL 23.6.2020)

Uusimmat

Näkoislehti

8.8.2020

Fingerpori

comic