Lounais-Häme

Martti Pura muistelee Forssan kaupungistumista

 

Portaan kylätalo täyttyy nykyisistä ja entisistä kylänmiehistä ja -naisista. Seremoniamestari, toisen kirjansa julkaissut entinen poliitikko ja naapurinpoika Martti Pura, kokoaa jälleen yhteisön kertomustensa äärelle. Ensimmäisen kirjan julkaisutilaisuudessa viime syksynä oli myös kylätalon sali täynnä kuulijoita suulaaksi tiedetylle tarinaniskijälle.

-Ensimmäinen kirja oli ihan hyvä, siinä oli monta tuttua asiaa. Hyvä, että on mustaa valkoisella, niin voi palata vanhoihin asioihin, kommentoi entinen naapurintyttö ja sittemmin viitisenkymmentä vuotta Helsingissä asunut Pirkko Illman.

-Luin ensimmäisen kirjan yhdessä yössä, en malttanut lopettaa. Jutut ovat lyhyitä tarinoita, niin mielenkiinto säilyy. Lisäksi Martti kertoo monista kyläläisistä, ei vain Savelasta ja omasta perheestä, kuvailee Martin sisko Marjatta Teräväinen.

Sisällöllisesti viisikymmentäluvulta alkanut, kahdeksan kirjan mittaiseksi kaavailtu kirjasarja alkoi entisen maa- ja metsätalousministerin lapsuuden kuvailusta. Portaan kylän elämää sivunneesta teoksesta otettiin 1 500 kappaleen painos, josta on Tarusto Kustannuksen mukaan myyty nyt reilusti yli tuhat kopiota. Tiistaina julkaistua Miehen tie: Kuuskytluvun nuori -työtä on painettu saman verran kuin edeltäjäänsä.

-Nämä ovat arkisia kuvauksia koulu- ja opiskeluajoilta. En tee kirjoja rahasta tai suosion takia, vaan lapsia, lastenlapsia ja tuleviakin sukupolvia ajatellen, sanoo Pura.

Teos alkaa oppikoulun pääsykokeista, jotka johtavat nuoren Martin Portaan kylältä suureen maailmaan, Forssaan. Yhteislyseon vuosien tapahtumiin mahtuu “pitkätukkanuoren” heräämistä politiikkaan, mutta myös paljon tanhuja ja tietysti nuorisolle tärkeä kokoontumispaikka, Koskisillan nakkikioski. Ajanjaksolla Forssasta tuli kaupunki, traktorit ja maatalouskoneet kehittyivät kotikylällä ja uusien autojen kaupan sääntely päättyi hyvissä ajoin ennen kuin nuorukainen sai ajokortin.

-Maailma on muuttunut, kun Runkomäen ja Ryskeen lavat sekä Koskisillan nakkikioskikin ovat hävinneet, Pura hauskuuttaa yleisöä.

Kirjassa siirrytään turvalliselta 1950-luvulta vaaralliselta jopa pienessä lounaishämäläisessä kylässä tuntuneeseen 1960-lukuun Berliinin ja Kuuban kriiseineen. Vuosikymmen huipentuu kirjassa Tsekkoslovakian miehitykseen ja Puran asepalvelukseen. Vänrikiksi ylentämisen suorittaa kylmän sodan aikainen presidentti Urho Kekkonen.

-1970-lukua käsittelevä kirja on jo kirjoitettu, 1980-luvun teos on mietinnässä, kertoo Pura muistelutahdistaan.

Hattulan kunnanjohtajan tehtävistä neljä vuotta sitten eläköitynyt mies huhkii pari vuotta sitten aloittamansa kivikirkon pienoismallin rakentamisen parissa. Valmis Portaan kylän metsämökin pihalla sijaitsevasta rakennelmasta pitäisi tulla syksyllä. Sitten mies jatkaa Heidi Kyrön laulukoulussa Hämeenlinnassa tapaillen muun muassa Unto Monosen ja Rauli Badding Somerjoen lyriikoita. Haaveena on myös saada työn alle romaani Venäjän keisarikunnan alaisuudessa eläneistä isovanhemmista.

-Elin aikuisikään heidän kanssaan, ja kirja olisi ajankohtainen nyt, kun Suomi täyttää sata vuotta. Kirjan työnimi on Keisarin lapset, paljastaa Pura.

Tammelan kunta nimitti Puran myös vuodenvaihteessa Suomen satavuotisjuhlintaa kylässä järjestävän toimikuntansa puheenjohtajaksi.

-Tulossa on tunnin mittainen dokumentti Portaan kylän historiasta, hän vihjaa. FL

 

Fingerpori

comic

Uusimmat