Lounais-Häme

Masennuksesta kärsivälle apu voi olla vain muutaman tapaamisen päässä, osoittaa tuore väitöstutkimus

Nykymallissa masennuksesta kärsivän hoitojen aloittamista saatetaan siirtää kulujen välttämisen toivossa. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että muutamastakin hoitotapaamisesta voi olla merkittävää hyötyä. Kuva: Lassi Puhtimäki
Nykymallissa masennuksesta kärsivän hoitojen aloittamista saatetaan siirtää kulujen välttämisen toivossa. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että muutamastakin hoitotapaamisesta voi olla merkittävää hyötyä. Kuva: Lassi Puhtimäki

Suuri joukko masennuksesta kärsiviä voi saada merkittävää apua jo muutamalla hoitotapaamisella. Jopa joka neljäs masennuksesta kärsivä potilas voi hyötyä jo ensimmäisten psykologisten hoitotapaamisten aikana suuresti ja masennus voi lievittyä äkillisesti. Tämä käy ilmi PsM Katariina Keinosen tuoreesta psykologian väitöstutkimuksesta.

Hyvin aikaisessa vaiheessa hoitoa tapahtuvaa voinnin paranemista kutsutaan varhaiseksi äkilliseksi hyötymiseksi. Äkillisen hyötymisen ilmiö on tunnistettu jo 90-luvulla, mutta sitä ei vieläkään ole voitu täysin selittää. Arvioiden mukaan jopa 30–40 prosenttia psykologisista ongelmista kärsivistä kokee jossain hoidon vaiheessa yhtäkkisen muutoksen voinnissaan.

Väitöskirjatutkimus keskittyy erityisesti varhaiseen äkilliseen hyötymiseen, joka voi johtaa nopeaan toipumiseen ilman pitkää hoitosuhdetta.

– Neljänneksellä tutkimukseen osallistuneista masennusoireet vähenivät jo kahden tapaamisen jälkeen. Varhaisen äkillisen hyötymisen välitön vaikutus on masennuksesta kärsivän näkökulmasta katsottuna hyvin suuri, ja lisäksi se ennustaa parempaa kokonaishoitotulosta kuuden tapaamisen jälkeen, Keinonen kertoo.

Porrastettua hoitomallia voitaisiin hyödyntää laajemmin

Väitöskirjatutkimuksessa lyhytinterventiohoidon toteuttivat psykologian opiskelijat, joilla ei ollut aiempaa kokemusta asiakastyöstä. Varhain äkillisesti hyötyneiden joukossa tapahtuneet muutokset osoittautuivat kuitenkin hyvin vakaiksi ja pysyivät yllä jopa 12 kuukauden seurantavaiheen arviointiin asti.

– Käyttämäämme hoitomallia voitaisiin verrattain kevyellä koulutuksella hyödyntää laajemminkin. Se voisi olla yksi osa porrastettua hoitomallia, jossa hoitotapaamisia annosteltaisiin tarpeen mukaan. Nykymallissa hoitojen aloittamista saatetaan siirtää kulujen välttämisen toivossa, Keinonen sanoo.

Lisätutkimus on tarpeen

Vaikka varhainen äkillinen hyötyminen on sekä teoreettisesti, että hoitotyön näkökulmasta merkittävä ilmiö, sitä on tutkittu verrattain vähän. Jatkotutkimus onkin tarpeen sen ymmärtämiseksi, voidaanko varhaista äkillistä hyötymistä edesauttaa tai voidaanko hyötyviä tunnistaa etukäteen.

– Tulokset viittaavat siihen, että suurelle joukolle masennuksesta kärsiviä apu voisi olla vain muutaman tapaamisen päässä. Seuraava haasteemme on selvittää, miten varhainen äkillinen hyötyminen tapahtuu ja millaisissa tilanteissa se on todennäköistä, Keinonen pohtii.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic