Lounais-Häme

Mausteet kävivät kaupaksi

 

Somerolainen puutarhuri Heli Ryhtä kertasi Someron Ruokava-messuilla kerta toisensa jälkeen, miten omenapuun oksa tai vesiverso leikataan oikeaoppisesti.

-Vesiversoihin ei tule omenoita, joten ne kaikki kannattaa leikata pois, Ryhtä sanoi ja näytti somerolaisille Leila Saloselle ja Lasse Ihamäelle, miten oksat leikataan.

Juuri nyt on hyvä aika leikata versot pois. Juhannuksena on seuraava hetki; silloin ne voi vain taittaa katki. Syksyllä on taas aika kaivaa leikkuri esille.

-Oksa leikataan hiukan vinoon, ei suoraan. Tappia ei saa jättää, Ryhtä neuvoi.

Salosella on kolme omenapuuta, Ihamäellä neljä. Ilmeisesti naapurukset osaavat hoitaa puitansa oikein, sillä omenoita tulle joka vuosi runsaasti.

-Teen omenatuoremehua joka vuosi ja sitä riittää koko vuodeksi, Salonen kertoi.

Kaksikon mielestä Ryhdän vinkeille oli kuitenkin tarvetta. Naapurukset saivat monta ahaa-elämystä neuvoista.

-Omenapuun pitäisi olla sateenkaaren mallinen. Kun sitä leikkaa, kannattaa mennä välillä kauas, että näkee mallin, Ryhtä ehti vielä kertoa ennen kuin väki hänen esittelypöytänsä ääressä taas vaihtui.

Salonen ja Ihamäki käyvät Ruokava-messuilla joka vuosi. Tänä vuonna Salosen matkaan tarttui omenapuuvinkkien lisäksi villalankaa. Ihamäki näytti, että pussissa on myös käsitöitä. Kaksikko tosin mietti hetken aikaa, onko kynttiläpidike käsityö vai ei.

-Onhan se käsin tehty, Ihamäki pani pisteen keskustelulle.

Salolainen Aimo Laukkanen kuunteli Ryhdän ohjeita odotellessaan vaimoaan Margit Laukkasta ostoskierrokselta.

-Jätin mieheni kuuntelemaan puutarhuria ja hoitelin vähän naisten juttuja, Margit Laukkanen nauroi hetken päästä ja näytti ostospussukan sisältöä.

Hän oli nimittäin ostanut kausikoristeita kotiin.

-Viime vuonna meillä oli lastenlapsetkin mukana. He ostivat nukkekodin tavaroita ja cake popseja, Laukkaset kertoivat.

Messut ovat salolaispariskunnalle tuttu juttu. He kiertävät samat myyjät ja ostavat joka kerran konjakkikakun, lihapasteijoita, karjalanpiirakoita ja mausteita.

-Ja kuivattuja sieniä, Aimo Laukkanen täydensi listaa.

Kierroksen lopuksi he aikoivat käydä syömässä mahat pinkeiksi Mahat pinkeäksi -yrityksen pop-up-ravintolassa.

Maustepöydän ympärillä kävi kuhina. STM-Markkinoinnin Sari Mäkinen kertoi, että pertteliläinen yritys on käynyt messuilla sen alkuvuosista lähtien eli parikymmentä vuotta.

-Asiakkaat tietävät, että tulemme messuille ja he hakevat mausteensa meiltä säännöllisesti.

Suuri osa mausteista tuodaan ulkomailta. Kumina ja pellava ovat kotimaisia. Sinappi tehdään Salossa.

-Meillä on myynnissä myös somerolaisen tuottajan tilliä.

Suosituimmat tuotteet ovat maustesekoitukset, dippimausteet, kardemumma ja pääsiäisleivontaan sopivat koristeet.

Someron kaupunki järjesti Ruokava-messut vielä viime vuoteen asti. Sen jälkeen järjestelyistä on vastannut urheiluseura Someron Esa.

-Myyntipöytien määrä on hieman vähentynyt ja kuluja hieman karsittu, mutta muuten messujen luonne on säilynyt ennallaan, messujen vastuuhenkilö ja seuran aktiivi Sari Witka kertoi.

Seura käyttää messujen tuoton nuorten urheilijoiden virkistykseen ja yhteishengen luomiseen.

Seurassa on pitkälti toistakymmentä 10-20-vuotiasta urheilijaa. Myös heidät pantiin töihin.

-Toiveenamme on, että nuoret kasvaisivat talkoohenkeen.

Witkalla on itsellään kaksi moukarinheittäjätytärtä, jotka auttoivat äitiään myös myyntipöydän takana. Witkoilla on nimittäin lammastila.

-Meillä on alkuperäisrotuja eli suomenlampaita ja kainuunharmaita. Myymme lammastuotteita taljoista säilykelihaan.

Tilapuodista saa myös karitsapaistia pääsiäiseksi. Witka tietää, että suomalaisuus on asiakkaille tärkeää, mutta hinta saattaa kauhistuttaa.

-Laatu on kuitenkin hyvää, Witka kehui.

Hän kehui myös suomenlammasta. Sen sikiäväisyys ja emo-ominaisuudet ovat kuulemma hyviä.

-Meillä on alkamassa karitsointi juuri pääsiäisen tienoilla, Witka innostui kertomaan lampolan perhetapahtumista. FL

 

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat