Lounais-Häme Lounais-Häme

Mediataitoja kannattaa harjoitella lapsen kanssa ilman vimpaimia – Toisinaan telkkari on hyvä lapsenvahti

Digitaalinen media on osa pienten lasten kasvuympäristöä entistä aiemmin.
Forssalaisessa Cilla Rintalan ja Jussi Roidon perheessä 4-vuotiaan Justuksen ja pian 3-vuotiaan Ennin mediankäyttö on hyvin maltillista – lähinnä sarjojen ja elokuvien katselua suoratoistopalveluista. Asiantuntija nimeää median hyväksi puoleksi myös mahdollisuuden olla suorittamatta mitään; voi rauhassa rentoutua yhdessä perheen kanssa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Forssalaisessa Cilla Rintalan ja Jussi Roidon perheessä 4-vuotiaan Justuksen ja pian 3-vuotiaan Ennin mediankäyttö on hyvin maltillista – lähinnä sarjojen ja elokuvien katselua suoratoistopalveluista. Asiantuntija nimeää median hyväksi puoleksi myös mahdollisuuden olla suorittamatta mitään; voi rauhassa rentoutua yhdessä perheen kanssa. Kuva: Lassi Puhtimäki

4-vuotias Justus nappaa kaukosäätimen hyllyltä ja säätää television äänenvoimakkuutta. Ruudussa pyörii Justuksen ja pian 3-vuotiaan pikkusiskon Ennin suosikki: Frozen-elokuva.

– Tämä on katsottu sen verran monta kertaa, että se ei jaksa itseä enää ihan hirveästi kiinnostaa. Lapsethan voivat katsoa saman leffan vaikka kuinka monta kertaa, äiti Cilla Rintala nauraa.

Forssalaisen Rintalan ja Jussi Roidon perheessä lasten mediankäyttöä ei ole vielä tarvinnut isommin pohtia. Justus käyttää päiväkodissa toisinaan tablettia oppimispeleihin. Kännykän lapset saavat käsiinsä vain harvoissa ja valituissa tilanteissa.

– Viimeksi kun olimme ravintolassa syömässä, odotellessa lapset saivat katsoa puhelinta. Ne hetket ovat sellaisia arjen pelastuksia, Rintala antaa esimerkin.

Pikkulasten vanhemmat tärkeintä kohderyhmää

Median käyttämiseen ”lapsenvahtina” suhtaudutaan toisinaan tuomitsevasti. Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuskouluttaja Johanna Olkinuora-Jokinen antaa vanhemmille synninpäästön.

– Se on tietyissä tilanteissa ihan ok. Jos esimerkiksi aikuisen pitää saada jokin asia hoidettua tai ruoka laitettua, ei ole minusta ollenkaan väärin laittaa Pikku Kakkosta päälle.

Olkinuora-Jokinen puhui viime viikolla Jokioisilla alle kouluikäisten vanhemmille järjestetyssä vanhempainillassa. Voi tuntua, että mediataitojen opettelu on alle kouluikäisen lapsen kanssa liian varhaista. Olkinuora-Jokisen mukaan pikkulasten vanhemmat ovat todellisuudessa kaikkein tärkeintä kohderyhmää.

– Teinille mediankäyttöä on aika vaikea opettaa, jos pohjatöitä ei ole tehty. Mediankäytön tavat muodostuvat jo varhaislapsuudessa. Aikuisten valinnoilla joko tuetaan tai heikennetään niitä. Koulumaailma on pienilläkin lapsilla ihan nurkan takana, ja viimeistään silloin media tulee lähelle.

Haastavinta median käytössä on muutoksen valtava nopeus. Neuvot ja suositukset perustuvat tämänhetkiseen tutkimustietoon, mutta kenelläkään ei ole käsitystä, millaisessa maailmassa kymmenen vuoden kuluttua eletään.

Ei lainkaan digimediaa alle 2-vuotialle

On olemassa erittäin vähän tietoa siitä, miten mediankäyttö vaikuttaa alle 2-vuotiaisiin. Tämänhetkinen suositus on, ettei digimedian käyttöä suositella alle 2-vuotiaille lainkaan.

– Ei ole löydetty mitään syytä sille, miksi pitäisi. Huolestuttavaa on, että alle 2-vuotiaskin jää usein yksin median kanssa. Vanhemman tärkein tehtävä on tutustua mediaympäristöihin yhdessä lapsen kanssa, Olkinuora-Jokinen alleviivaa.

Viime aikoina on ilmaantunut huolta suomalaislasten puheen kehityksestä, eikä Olkinuora-Jokisen mukaan aivan syyttä.

– Kieli kehittyy vain kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Puhuva, ja ääneen lukeva vanhempi on parasta, mitä lapselle voi antaa.

Olkinuora-Jokinen painottaa, ettei mediakasvatus ole mitään mullistavaa, vaan asia, joka on sisällytettävä arkeen. Kaikki lapset ovat oikeutettuja mediakasvatukseen. Mikäli laitteet ja sisällöt ovat vieraita, voi uhata digisyrjäytyminen.

– Pienen lapsen kanssa taitoja kannattaa harjoitella ilman vimpaimia. Ihan perusjuttuja, kuten käytöstapoja ja sitä, miten toisille puhutaan. Kasvaessaan lapsi siirtää oppimansa mediamaailmaan. FL

Tänään käynnistyy koulujen ja uutismedian yhteinen sanomalehtiviikko. Vuoden 2020 sanomalehtiviikon teemana on ilmastonmuutos.

Mediakasvatuskouluttaja Johanna Olkinuora-Jokisen mukaan tiettyä tuntimäärää lasten sopivalle mediankäytölle ei voida antaa, sillä ruutuaikaa on nykyään joka puolella: myös koulussa ja varhaiskasvatuksessa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Mediakasvatuskouluttaja Johanna Olkinuora-Jokisen mukaan tiettyä tuntimäärää lasten sopivalle mediankäytölle ei voida antaa, sillä ruutuaikaa on nykyään joka puolella: myös koulussa ja varhaiskasvatuksessa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Pienten lasten mediankäyttö

Digimedian käyttöä ei suositella alle 2-vuotiaille lainkaan.

Sopivasta ruutuajasta lapsille ei ole olemassa tuntimääräistä suositusta. Amerikkalaisten lastenlääkärien aiemmin linjaama 2 tuntia päivässä ei enää toimi, koska ruutuaikaa on joka paikassa, kuten varhaiskasvatuksessa ja koulussa.

Oleellista on, mitä muuta lapsi ehtii tehdä. Päivään tulee mahtua sopivasti leikkiä, liikuntaa, yhdessä ruokailemista, lukemista ja rentoutumista.

Myöskään ikärajat eivät ole aukottomia totuuksia. Esimerkiksi K7-materiaalista saattaa vanhempikin lapsi järkyttyä. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten.

Pienen lapsen kanssa on tärkeää harjoitella mediataitoja offline-tilassa. Esimerkiksi hyvät käytöstavat, miten toisille puhutaan. Kasvaessaan lapsi siirtää oppimaansa mediamaailmaan.

Vanhemman tärkein tehtävä on tutustua digiympäristöihin ja niiden sisältöihin yhdessä lapsen kanssa. Lapselle tulee tarjota iälle ja kehitykselle sopivia, laadukkaita sisältöjä.

Jokaisella lapsella on oikeus mediakasvatukseen. Digisyrjäytyminen voi uhata lasta, joka ei osaa käyttää tarvittavia laitteita.

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic