Lounais-Häme Forssan seutu

Mehiläisten omaa päivää vietetään – Muistuttaa pölyttäjien tärkeydestä

Suomessa mehiläisiä tarhataan käytännössä koko maassa pohjoisinta Lappia myöten.
Mehiläinen vierailemassa omenankukassa. Kuva: Tarja Ollikka
Mehiläinen vierailemassa omenankukassa. Kuva: Tarja Ollikka

Toukokuun 20. päivänä vietetään maailman mehiläispäivää.

– Ruokapöytämme olisi paljon köyhempi ilman pölyttäviä hyönteisiä. Tarvitsemme monipuolisen ruuan tuottamiseen sekä tarhamehiläistä että kirjavaa joukkoa luonnonvaraisia pölyttäjiä. Rikas lajisto on myös paras turvamme ilmaston muuttuessa, tutkimuskoordinaattori Eeva-Liisa Korpela Suomen Mehiläishoitajain Liitosta toteaa.

YK:n julistama kansainvälinen Maailman mehiläispäivä muistuttaa pölyttäjien tärkeydestä. Päivän vietto on alkanut Sloveniasta, ja päivä on valittu slovenialaisen mehiläistarhauksen uranuurtajan Anton Janšan syntymäpäivän mukaan. Hän oli syntynyt 20.5.1734.

Suomessa mehiläisiä tarhataan käytännössä koko maassa pohjoisinta Lappia myöten. Monipuolinen luontomme tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet hyvien hunajasatojen ja muiden mehiläistuotteiden, kuten siitepölyn, mehiläisvahan ja propoliksen eli kittivahan, tuottamiseen.

– Hunajan pääsatokasveja ovat meillä vadelma, erilaiset apilat ja horsma. Maatalousmaisemassa rypsi-, tattari- ja härkäpapupellot ovat mehiläisten mieleen, mikä tietenkin ilahduttaa viljelijöitä. Kangasmetsistä puolestaan saadaan puolukka- ja kanervahunajaa. Kaupunkitarhauksen yleistyessä pääsee yhä useammin maistelemaan myös aromikasta lehmushunajaa, Korpela kertoo.

Tärkeitä luonnonpölyttäjiä Suomessa ovat erityisesti kimalaiset. Ne turvaavat muun muassa metsämarjojen sadon. Tällä hetkellä kimalaiset ahkeroivat Etelä-Suomessa tarhamehiläisten kanssa myös monien hedelmäpuiden kukissa. FL

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic