Lounais-Häme

Mennään! Aidan takana on vihreämpää

Vettä tihkuu taivaan täydeltä, kun Risto Seppälä sekä lapset Kirsti ja Roope alkavat olla valmiina siirtämään lammaslaumaa vehreimmille laitumille.

-Joko siirretään, 11-vuotias Kirsti huutaa keskeltä peltoa.

9-vuotias Roope tietää, mitä hänen pitää kohta tehdä. Hänen pitää nimittäin juosta viljaämpärin kanssa lammaslauman edessä, jotta lampaat tietävät, minne mennä.

-Uuhet tietävät, minne mennä, mutta Roope varmistaa reitin, isä-Seppälä lisää.

 

ProAgrian mukaan lammastilojen kokonaismäärä on noussut Suomessa ja tuotanto ammattimaistunut.

Seppälän mukaan lammastilojen määrä on Forssan seudullakin kasvanut.

-Someron suunnalla lammastiloja on ollut jo kauan, mutta nyt niitä alkaa olla täälläkin.

ProAgriasta kerrotaan myös, että yhä useammalla lammastilalla vähintään toinen omistajista saa palkkatuloja lammastaloudesta.

Seppälä sanoo, että hänen lampaansa ovat tuottaneet vasta pari vuotta niin paljon, että hän saa itselleen tuloa.

-Vaimo käy muualla palkkatöissä, Seppälä hymähtää.

Seppälän mukaan lampaanlihan hinta nousi 2010, mutta neljä vuotta myöhemmin hinta romahti.

-Nyt mennään naudanlihan hinnoissa.

 

Seppälä on jokioislaisen Latovainion Lammas -tilan isäntä. Hän aloitti pienellä parikymmenpäisellä lammaskatraalla melkein kymmenen vuotta sitten.

-Siitä sitten pikkuhiljaa laajensimme. Uuhia on nyt kolmisensataa, siitospässejä puolisen tusinaa ja karitsoita 400, Seppälä laskee.

ProAgrian mukaan lammastuotantoseurantaan kuuluvilla tiloilla on keskimäärin 59,97 uuhta. 4-10 kuukauden ikäinen sukukypsä uuhi synnyttää kerrallaan yleensä kaksi karitsaa.

-Karitsan teuraspaino on 19-20 kiloa. Ikää sillä on silloin kuusi, seitsemän kuukautta, Seppälä kertoo.

 

ProAgrian mukaan suomenlammas on edelleen suosituin lammasrotu. Sen sikiävyys on korkein.

Seppälän lampaat ovat risteytyksiä texelistä, dorsetista ja suomenlampaasta.

-Texel ja dorset ovat liharotuja ja kun niihin yhdistää suomenlampaan sikiävyyden, tulos on hyvä.

Latovainion Lammas -tila tuottaa nimittäin pääasiassa lihaa.

-Villaa myyn jossain määrin, mutta näiden lampaiden villa ei sovellu langan tuotantoon.

 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Marja-Liisa Sevón-Aimosen mukaan lampaanlihan tuotannolla on kysyntää ja potentiaalia.

-Luke on mukana EU-hankkeessa, jossa tavoitteena on muun muassa lisätä myönteistä suhtautumista lammas- ja vuohituotantoon, Sevón-Aimonen kertoo.

Seppälän perheessä lammas on ruokapöydässä tuttu. Risto Seppälä naurahtaa, että perheessä syödään kaikkia osia lampaasta.

Lapset tietävät jo, mistä he eivät pidä.

-No maksasta, Kirsti ja Roope sanovat yhtä aikaa.

Kirstin mielestä lammas on parasta pannulla paistettuna.

-Suikalefilepata taitaa olla meidän perheessä suosituinta, isä-Seppälä summaa. FL

 

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic