Lounais-Häme

Messulehti: Kuoseja suurella sydämellä

Herkkien lintujen siivittämä kuosi. Forssassa ommeltu miestenpaita. Maiharimekko. Ja se median rakastama Vituke, haapapuinen istuinalusta.

Aivan Finlaysonin entisen kutomon sydämessä, Puuvillakatu neljässä on kolmen naisen kangastalo Rykkeri. Siellä on korkeat huoneet, isot ikkunat ja sopivan luova fiilis.

Rykkerissä suunnitellaan ja painetaan omia kuoseja, toteutetaan asiakkaiden kuoseja, suunnitellaan omaa vaatemallistoa ja tehdään monen sortin yhteistyötä. Yritystä pyörittää kolme naista: Marjut Pylkkänen-Kujamäki, Outi Saaristo ja Karita Stenfors-Selkälä.

Tärkeintä heille on yhteistyö ja luova energia. Saaristo piirtää kuosit, hän ja Pylkkänen-Kujamäki suunnittelevat vaatemallit, painaminen ja tuotteet tehdään yhdessä. Kauheasti ei riidellä, ja kahvit juodaan työhuoneen sohvalla. Uutta kehitetään lähes koko ajan.

-Koen iloa joka kerta, kun kangas valmistuu. Jokainen hetki on uniikki. Haasteet tuovat mielekkyyttä työhön. Niin kauan säilyy mielenkiinto, kun tekeminen ei ole täydellistä. Ei ole rutiinia, Pylkkänen-Kujamäki sanoo.

Saariston kuoseissa on herkkä viiva ja aiheina eläimiä, kukkia ja luontoa. Kun kuoseja katsoo, tietää, että nyt ollaan siinä, missä perinne kohtaa uuden.

-Minulle inspiraatiota tuo tietty aihe tai tunnelma luonnossa. Tykkään liikkua luonnossa, sitä kautta kuvatkin alkavat syntyä. Nyt tekeillä on perhoskuosi, Saaristo kertoo.

Rykkerin oma mallisto ommellaan Puuvillakadulla. Materiaalina on trikoota, farkkua, merinovillaa sekä uniikkia, montaa väriä ja kuosia yhdistävää rykkityykiä.

Vaatteet yhdistävät vinkeästi klassista tyyliä ja katumuotia. Asiakkaiden suosikiksi on noussut maiharimekko, perinteisen mekon ja maiharitakin fuusio.

 

Ihan helppoa ei kangas- ja vaatealan yrittäminen ole. Yrittäjät tekevät vielä ohessa muita töitä. Kaikkien sydän on kuitenkin täällä, korkeissa huoneissa ja painopöydän äärellä.

-Kyllä tässä tekemisen palo täytyy olla, että jaksaa. Mutta suomalainen nainen on aina ollut sellainen, sitkeä yrittämään, Saaristo pohtii.

Keväällä 2018 Rykkerillä katsotaan vahvasti eteenpäin. Toiminta on kasvamassa, yhteistyötä tehdään moneen suuntaan ja yritys on päässyt mukaan Kasvu Openiin.

-Kun ensimmäisenä vuonna tarjouspyyntöjä tuli 5–6 vuodessa, nyt niitä voi tulla sama määrä päivässä, Saaristo kertoo.

Ovet ovat avoinna myös vierailijoille. Tämän päivän käsityöalalla tarvitaan myös kielitaitoa, someosaamista ja kykyä katsoa kauas.

-Täällä kävi juuri kiinalainen matkanjärjestäjä, ja ymmärrettiin, miten tärkeä kielitaito on, Pylkkänen-Kujamäki sanoo.

 

Kun Rykkeri syntyy, ensin on pöytä.

Eikä mikä tahansa pöytä, vaan 20-metrinen laakapainopöytä 60-luvulta. Aarre.

Saaristo on ostanut pöydän ja etsii sille sopivaa paikkaa. Kankaanpainaminen on ollut hänen haaveensa jo pitkään. Paikka löytyy Puuvilllakatu neljästä.

-Olin ollut ala- ja yläkoulussa tekstiilityön opettajan sijaisena ja opettanut kuvataidekoulussa. Kun tuli mahdollisuus hankkia tämä pöytä, hankin sen. Oikeastaan pöytä on myös pala säilynyttä historiaa, näitä hävitettiin paljon teollisuuden alta, hän kertoo.

Pian pöydästä tulee kangastalon sydän ja symboli.

Sellainen, joka yhdistää uuden ja vanhan, käsityötaidon ja luovan ajattelun.

Nyt pöydällä painetaan lähes joka päivä. Painoväri viedään painokaavion läpi käsivoimin. Kerralla syntyy enintään 20 metriä pitkä kangas.

-Meillä on asiakkaita ympäri Suomea, Jukka Rintalan kankaita olemme painaneet 4–5 vuotta. Voimme painaa pieniä eriä, se on tärkeää. Teollisuudessa minimimäärät ovat suuria ja tilauserä liian kallis monelle pienyrittäjälle, Pylkkänen-Kujamäki sanoo.

Käsityönä tehtävä laakapaino vaatii taitoa ja tekniikkaa. Rykkerissä on opittu, miten kangas pysyy pöydällä ja miten eri materiaalit reagoivat väriin.

Näihin samoihin huoneisiin tuli myös Suomen ensimmäinen kankaanpainokone yli 150 vuotta sitten. Nyt kukaan muu ei Suomessa paina enää käsiteollisella laakapainotekniikalla tällaisessa mittakaavassa.

 

Rykkeriläiset ovat päätyneet saman katon alle mutkan kautta. Saariston toi pöytä, Pylkkänen-Kujamäki on sairaanhoitaja ja farmaseutti, joka laajensi osaamistaan tekstiilialalle. Stenfors-Selkälän oli tarkoitus lähteä lukemaan venäjää tai teologiaa.

Enää he eivät vaihtaisi.

Sydän on täällä.

Luovuudessa, suunnittelussa, käsityötaidossa.

-Tämä tuntui niin oikealta. Olen suunnitellut vaatteita aina, ensin itselle ja pikkusiskolle, sitten omalle perheelle. Ompeleminen oli elämäni ensimmäinen intohimo, alkoi, kun olin 12, hän kertoo.

Nyt katsotaan uuteen ja suunnataan eteenpäin.

Heinämessujen aikaan Rykkerillä on avoimet ovet ja ohjelmassa on muun muassa muotinäytös, kankaanpainantanäytös ja valokuvanäyttely.

Kutomonkuja neljästä löytyvät myös taiteilijat Elina Kuusisto, Outi Silfvenius ja Vivian Majevski.

 

Korjattu sijaintitieto jutun alkuun 29.7. klo 17.10.

 

Korusuunnittelija Liisa Vitalin korut kankaiksi

Heinämessuilla lanseerataan myös aivan uudet Liisa Vitali -kuosit. Kankaat painetaan Rykkerissä. Idean takaa löytyy paraislainen tekstiilialan yrittäjä Mia Laakkonen.

Somerolaisen Vitalin syntymästä on tänä vuonna sata vuotta, ja korusuunnittelija tunnetaan maailmallakin.

Liisa Vitalin veli Väinö oli äitini avomies. Liisa kuoli äkkiä, haimasyöpään. Se oli järkyttävää, Väinö ikävöi häntä loppuun asti, he olivat olleet kuin paita ja peppu. Kun Väinö toivoi, että Liisan nimi saataisiin nostettua uudestaan esiin, ryhdyimme veljeni kanssa tähän.

Laakkonen toivoo, että kankaat nostavat Vitalin nimeä paremmin esiin.

Liisa oli ihmisenä vaatimaton, ja jäi ehkä aikalaistensa, kuten Wirkkalan varjoon. Kun tyhjensimme Väinön asuntoa, löysin Liisan piirroksia. Niissä oli eläimiä, kukkia ja puita, ihania. Löysin myös luonnoksia, joista kävi ilmi, että oli pohtinut myös kankaiden suunnittelua, hän sanoo.

Nyt Laakkonen on tuonut kankaalle Vitalin malleista Pitsin, Kehrän ja Muurahaispolun. Tulossa on vielä Leppäkerttu. Alkuperäiskuvat muuttuvat kuoseiksi Petri Kujamäen käsissä.

Somerolla pidetään kesällä myös Vitalin syntymän 100-vuotisjuhla.

Laakkonen on yhteistyöhön Rykkerin kanssa enemmän kuin tyytyväinen.

Tässä on ihan mahtavaa naisenergiaa ja potentiaalia. Jotain sellaista, mitä Vitalissa itsessäänkin oli.

 

Uusimmat