Lounais-Häme Forssa

Metsällä on paljon muutakin arvoa kuin myydyt puut – Metsäiltakoulu antoi valtuutetuille runsaasti tietoa Forssassa

Metsäiltakoulussa käytiin läpi Forssan kaupungin metsäomistuksia ja kannettiin huolta muun muassa Saaren kansanpuiston kohtalosta.
Forssan kaupunki omistaa metsää arviolta noin kuudella miljoonalla eurolla.

Useat forssalaiset kuntapäättäjät ovat jo pidempään kaivanneet kaupungin virkamiesten selontekoa Forssan omistamista metsäalueista. Sellainen saatiin valtuuston iltakoulussa, johon paikalle oli saapunut moniin muihin iltakouluihin verrattuna runsaslukuinen joukko, noin puolet kaikkiaan 43 kunnanvaltuutetusta.

Tilaisuus alkoi räväkästi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Penttilän (kok.) kommentilla. Ensin Penttilä kiitteli, että Forssassa huomioidaan metsänhoito, joka sopii hyvin kaupungin ylläpitämään järkivihreään teemaan.

– Minähän en tunnetusti mikään suojeluihminen ole. Forssassa on yksi liikaa suojeltu alue, nimittäin Hunnarin seutu, joka on järkyttävää ryteikköä ja jää sellaiseksi, jos jotain ei tehdä. Sen saisi vähälläkin hoidolla kelvollisen näköiseksi, Penttilä jatkoi.

Forssa omistaa metsää kuudella miljoonalla

Penttilän jälkeen puheenvuoron sai tekninen johtaja Antti Heinilä. Hän muistutti, ettei tulostavoitteisiin päästä, ellei metsää kehitetä.

Heinilän mukaan metsäomistuksessa on neljä eri tavoitetta: taloudellinen, virkistyskäyttö, hiilinielut ja -varastot sekä luonnon monimuotoisuus.

– Yksityisen metsänomistajan on helppo määritellä tavoitteet, kunhan keskustelee itsensä kanssa. Mutta julkisella puolella ei ole helppo valita näistä vain yhtä osa-aluetta. Meitä sitovat myös kansainväliset ja kansalliset tavoitteet ja sopimukset. Esimerkiksi hallitusohjelma 2019 määrittelee tavoitteita, Heinilä totesi.

Hän myös korjasi joskus julkisuudessa esitetyn virheellisen väittämän, ettei kaupungilla olisi metsien osalta myyntitavoitteita. Kaupungin omistaman metsämaan arvoksi on laskettu kuusi miljoonaa euroa.

– Meillä oli joskus suurikin myyntitavoite, noin 300 000 euroa vuodessa. Tällöin kaupungin metsäomistus hupeni. Tänä vuonna se on 97 000 euroa ja kymmenen vuoden ajanjaksolla noin 900 000 euroa.

Tilaisuudessa kiireiltään piipahtanut valtuutettu, ministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) kysyi, miten ilmastonmuutoksen tarpeet istuvat kaupungin metsäpolitiikkaan. Heinilän mukaan asia on tärkeä ja se on otettava huomioon hiilinieluja ja -varastoja pohdittaessa.

Kaupungin ympäristöpäällikkö Niina Salminen-Åberg (oik.), kaupunginarkkitehti Sirkka Köykkä, kaupunginpuutarhuri Leila Grönholm ja metsuri Ville Sillanpää kertoivat kaupungin näkökulmasta metsänhoidosta valtuutetuille. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kaupungin ympäristöpäällikkö Niina Salminen-Åberg (oik.), kaupunginarkkitehti Sirkka Köykkä, kaupunginpuutarhuri Leila Grönholm ja metsuri Ville Sillanpää kertoivat kaupungin näkökulmasta metsänhoidosta valtuutetuille. Kuva: Lassi Puhtimäki

“Tuhoriskit kasvavat, kun ääri-ilmiöt lisääntyvät”

Kaupungin ympäristöpäällikkö Niina Salminen-Åberg esitteli lainsäädäntöä ja ohjeistusta. Hän listasi myös metsänkasvatuksen yleiset tavoitteet, joita ovat puuntuotanto, talous, monikäyttöisyys, monimuotoisuus ja maisema, laadukas vesiensuojelu sekä riistanhoito.

– Metsä on paljon muutakin tuottoa kuin kaadetut puut ja niistä saadut myyntitulot, Salminen-Åberg muistutti.

Uhkiin ympäristöpäällikkö listasi ilmastonmuutoksen, jonka seurauksena hyönteistuhot ja vieraslajit lisääntyvät. Kuusi on herkin puu tuhohyönteisille ja sienitaudeille, minkä johdosta pitää suosia sekametsiä.

– Tuhoriskit kasvavat, kun ääri-ilmiöt lisääntyvät. Tuulituhoja voidaan vähentää vähemmällä harventamisella.

Suojelu-erimielisyyttä ratkotaan Tammelan kanssa

Kaupunginvaltuutettu Maija Kranni (vihr.) muistutti Salminen-Åbergin tavoin, että metsällä on paljon arvoa, jota ei voi rahassa mitata. Kranni totesi, että kestävän kehityksen ohjelmaa ei kuulu toteuttaa vain koska se on järkevää ja taloudellisesti fiksua, vaan koska se on myös oikein.

Forssan kaupungin ja Tammelan kunnan välille on syntynyt eriävä näkemys Saaren kansanpuistossa sijaitsevan Raanpään ja Suujärvenharjun alueen suojelemisesta. Kranni kuvasi tilannetta sekamelskaksi ja kysyi, onko siihen saatu jo ratkaisua.

– Kuka metsää hoitaa, kuka päättää mitä sille tehdään? Miksei sitä suojella, kun se on suunniteltu Metso-alueeksi, Kranni kysyi.

Salminen-Åberg vastasi jatkavansa neuvotteluja Ely-keskuksen kanssa ja tekevänsä kaupunginhallituksen velvoittamana lisäselvityksiä. Haussa on yhteisymmärrys päättäjien tahtotilasta.

– Me forssalaiset virkamiehet teemme kuten kaupunginhallitus käskee. On vähintään mielenkiintoista, jos Tammela toimii toisin, Heinilä muotoili.

Moni valtuutettu toivoi, että vastaava tilaisuus järjestettäisiin jatkossakin, esimerkiksi kerran vuodessa. Mika Penttilä lupaili, että asiasta voitaisiin järjestää mahdollisesti infotilaisuus kuntalaisillekin. FL

Uusimmat