Lounais-Häme

Metsän luomuriista siirtyy pakkaskauteen

Soittokierros paikallisiin riistanhoitoyhdistyksiin sen vahvistaa: Lounais-Hämeen hirvikanta on kasvanut edellisvuosista.

-Aikuisia hirviä näkee säännöllisesti, kun liikkuu metsäteillä, Hannu Numminen tiivistää.

Numminen arvioi muutoksen olevan normaalia kannanvaihtelua. Varsinaista syytä on vaikea nimetä.

-Kanta vaihtelee aina. Täydennystä on tuskin tullut kovinkaan paljon muilta alueilta.

Paikka paikoin kannankasvuun osattiin varautua. Jokiläänin ja Urjalan riistanhoitoyhdistykset anoivat ja myös saivat edellisvuotta enemmän kaatolupia.

-Samalla pyritään vähentämään metsänomistajille koituvia vahinkoja ja liikenneonnettomuuksia, Petri Tanhuanpää Jokiläänin riistanhoitoyhdistyksestä muistuttaa.

Forssan–Tammelan riistanhoitoyhdistyksen alueella lupamäärä sen sijaan hivenen laski. Pyyntilupia on yhteensä 86 ja tavoitteena 225–250 talvehtivan yksilön määrä.

Hirvenmetsästys on käynnistynyt vahvasti kaikilla kolmella alueella. Osa seurueista on saanut kaatoluvat täytettyä ja siirtyneet hirvistä pienempään riistaan.

Yksi erikoisuus metsästyskaudella on havaittu. Pohjois-Tammelassa ja paikka paikoin Urjalaa viimekeväisiä vasoja tuntuu olevan vähän.

Hannu Numminen hoitaa yhdeksän seurueen yhteislupaa ja alue kattaa laajat alueet kymppitien pohjoispuolta mutta myös Renkoa, Loppea ja Someroa. Alueella on 42 pyyntilupaa ja luvista on käytetty 24 eli 57 prosenttia. Tahti on ollut hyvä, sillä kolmen kuukauden hirvenmetsästystä on kaksi kuukautta jäljellä.

-Mutta vasat ovat hakusessa. Aikuisia on kaadettu 20, vasoja 8 (yksi vasa vastaa puolikasta lupaa). Suhde ei ole hyvä, sillä tavoitteena on 32 aikuista ja 20 vasaa, Numminen kertoo.

-Metsästyksen alkuvaiheessa hirvet olivat arkoja koirille, joten liekö sudet höykyttäneet niitä kesällä? Numminen miettii ja arvelee petojen verottaneen eritoten vasoja.

Forssa–Tammela-alueella on kokonaisuutena saatu hyvin vasoja, joten vasakato rajoittuu pohjoiseen Tammelaan.

Talven tullessa käsitys hirvikannan painotuksista vahvistuu, kun sorkista jää lumeen jäljet. Tuolloin saadaan tietoa myös Lounais-Hämeen petotilanteesta.

-Arveluna on, että täällä on yksittäisiä susia, ei laumaa, Numminen kertoo. Lähin todennettu susilauma jolkottaa Rengossa.

Ilveksiä on sen sijaan joka kunnan alueella, ja Numminen harmittelee ilveslupien määrää.

-Ilveskanta kasvaa mutta kaatoluvat vähenevät.

Forssa–Tammela-alueelle myönnettiin kaatolupa kahdelle ilvekselle.

Vaikka ilvekset rokottavat erityisesti valkohäntä- ja metsäkauriita, molempien kantoja luonnehditaan voimakkaiksi ja kasvaviksi.

-Olemme pyrkineet lisäämään peuranmetsästystä alkusyksyllä ja erityisesti tienylityspaikkojen läheisyydessä, jotta liikenneonnettomuudet vähenisivät, Urjalan Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Sisko Hakala kertoo.

Peuranmetsästys jatkuu tammikuun loppuun saakka. FL

 

Suomen suurin eläin
Suurikokoisin hirvieläin ja suurin luonnonvarainen eläin Suomessa.210Ruumiin pituus jopa 300 senttiä, säkäkorkeus 170–210 senttiä. Elopaino sonneilla jopa 600 kiloa. Paino aikuisilla vaihtelee suuresti, keskimääräinen lihapaino noin 180 kiloa.Kiima syys–lokakuussa. Kantoaika noin 8 kuukautta. Nuori lehmä synnyttää aluksi normaalisti yhden vasan. Myöhemmin kaksoisvasat yleisiä. Sukukypsä puolitoistavuotiaana.Ravinto vaihtelee vuodenajan mukaan: puiden ja pensaiden oksat sekä versot mm. haapa, pihlaja, pajut ja koivu. Etenkin talvella lisäksi mänty ja kataja. Myös varvut ja ruohovartiset kasvit.Tiheystavoite maan eteläosassa 2–4 yksilöä/1000 hehtaaria, Lapissa 0,5-3/1000 ha. Elää kesällä rehevillä alavilla mailla, talveksi voi kerääntyä laumoiksi kuivemmille maille.Taloudellisesti tärkein riistaeläimemme. Vuotuinen saalis n. 58–85 000 kappaletta.Lähde: Suomen Riistakeskus

Uusimmat