Lounais-Häme Tammela

Metsänhoito tikunnokkaan Tammelassa – Uusi metsäsuunnitelma huomioi kokeiluluontoisesti jatkuvan kasvatuksen menetelmää

Tammelan uudessa metsäsuunnitelmassa kokeillaan jatkuvaa kasvatusta..
Syrjänharjun urheilupuiston alueen metsänhoidossa sovelletaan jatkuvan kasvatuksen menetelmää ja pienaukkohakkuuta. Kuva: Lassi Puhtimäki
Syrjänharjun urheilupuiston alueen metsänhoidossa sovelletaan jatkuvan kasvatuksen menetelmää ja pienaukkohakkuuta. Kuva: Lassi Puhtimäki

Tammelan metsänhoito painottuu kohti luonnon monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä. Suunnitelmallisten hakkuiden ja puukauppojen lisäksi luontokunnassa on imagonkin vuoksi paineita siirtyä entistä enemmän jatkuvaan kasvatukseen ja poimintahakkuisiin sekä lisätä metsiensuojelua ja vähentää ojituksia ja maanmuokkausta.

Tammelan tekninen lautakunta hyväksyi Metsänhoitoyhdistys Lounais-Häme ry:n laatiman metsäsuunnitelman vuosille 2019–2020 noudatettavaksi kunnan metsien hoidossa. Suunnitelman tavoitteena on vaalia luonnon monimuotoisuutta ja kestävän kehityksen periaatteita sekä huomioida luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua.

Osaa Tammelan metsäalueista hoidetaan jatkossa kokeiluluontoisesti jatkuvan kasvatuksen menetelmällä, joka suosii poimintahakkuita ja pienaukkohakkuita.

Jatkuvan kasvatuksen menetelmää harjoitetaan Liesjärvellä Lintumaan tilan noin kahdeksalla hehtaarilla ja kirkonkylällä Urheilupuiston tilan seitsemällä hehtaarilla.

Tammelassa selvitetään uuden suunnitelmakauden aikana mahdollisia Metso-kohteita. Metso-ohjelman tavoitteena on turvata Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta. Sen kautta voidaan esittää metsiä suojelualueiksi.

Paino harvennushakkuissa

Suunnitelman mukaan valtaosa hakkuista on harvennushakkuita, yli 20 hehtaaria vuodessa. Uudistushakkuita on 5–6 hehtaaria vuodessa. Poimintahakkuutakin on esitetty vähäisellä osuudella. Raivaussahatyötä olisi noin 57 hehtaarilla vuodessa.

– Pääosa Tammelan metsien harvennushakkuista tulee liittymään vanhoihin kuusimetsiin ja pienin osa ensiharvennuksiin. Näin voimme vaalia nuorempia kasvatusmetsiämme hiilinieluina, sanoo Tammelan tekninen johtaja Hannu Jalava.

Puunmyyntituloiksi on arvioitu noin 133 000 euroa vuodessa ja hoitomenoiksi noin 30 000 euroa, jolloin vuosittainen nettotulo on noin 100 000 euroa vuodessa.

– Metsiemme välitön hyöty syntyy puukaupoista, mutta välillisesti merkittävä osa tulee luontomatkailusta, toteaa kunnanjohtaja Kalle Larsson.

Metsien määrä kasvanut

Edellisestä suunnitelmasta 10 vuoden takaa Tammelan kunnan metsien pinta-ala on kasvanut 551 hehtaarista 644 hehtaariin.

Kasvu johtuu mm. Urheilupuiston virkistysalueen lunastuksesta Forssan kaupungilta, Jokilan perintötilasta Häiviässä ja Kaukjärven teollisuusalueen metsäisten osien sekä muiden metsää kasvavien alueiden liittämisestä metsäalueisiin.

Metsänhoitoyhdistys arvioi, että puumäärä kasvaa 10 vuodessa keskimäärin 174 kuutiosta 181 kuutioon hehtaarilta. Kuusen osuus kasvaa.

Tammelan kunnan metsissä on metsälakikohteita ja muita arvokkaita elinympäristöjä viitisentoista ja lisäksi lahopuuryhmiä. FL

Fingerpori

comic

Näkoislehti

28.3.2020

Uusimmat