Lounais-Häme Kanta-Häme

Metsäteollisuus ei ole sairas koronasta, mutta leudon talven jälkeen se janoaa puukauppoja

Stora Enso vetoaa metsänomistajiin, että he myisivät puuta.
Stora Enso on joutunut hakkauttamaan kesäleimikoita saadakseen riittävästi puuta. Arkistokuva: Juhani Salo

Poikkeuksellinen talvi ja koronaepidemia ovat hankaloittaneet teollisuuden puunsaantia.

– Puunkorjuun tavanomainen rytmitys on sotkeutunut. Se on lisännyt haasteita suunnitteluun ja järjestelmän pyörittämiseen, kertoo Stora Enson ostopäällikkö Jaakko Kittamaa.

Ongelmat ovat levinneet puun korjuusta ja kuljetuksista vastaaviin yrityksiin. Niiden työllisyystilanne vaihtelee paljon.

– On tullut jaksoja, jolloin yritykset eivät ole päässeet korjaamaan lainkaan puuta. Ne ovat joutuneet odottamaan leimikoille pääsyä ilman työtä jopa useita viikkoja, Kittamaa sanoo.

Mennyt talvi hankaloitti puun korjuuta

Suomen mennyt talvi oli puun korjuulle hyvin poikkeuksellinen. Eteläisessä Suomessa ei ollut kunnon pakkasia, kun taas pohjoisessa runsas lumi on vaikeuttanut korjuuta. Kittamaa sanoo, että etelän lämmin talvi on ollut suurempi ongelma kuin pohjoisen lumi.

Jotta puuta voitaisiin korjata, pitäisi metsäpohjan kantaa korjuukoneet ja metsäautotien tukkirekat.

– Laadullisesti asia voidaan ilmaista niin, että talvikorjuuta vaativille leimikoille ei ole päästy eteläisessä Suomessa juuri lainkaan.

Puuhuolto on pyritty turvaamaan korjaamalla kesäleimikoita. Puunkorjuun ongelmat ovat siten siirtyneet eteenpäin.

– Kymmeniä prosentteja kohteista on jäänyt odottamaan seuraavia vuosia. Kun puunkorjuuta on siirtynyt eteenpäin, on talvikohteita, joista emme voi luvata kauppoja.

Kantohinnat vaikuttavat osittain myyntihaluttomuuteen

Puukauppojen ja -huollon uudeksi ongelmaksi on kohonnut myyntihaluttomuus. Kauppojen määrä putosi viime vuoden lopulla niin, että koko vuoden aikana kauppoja tehtiin noin neljänneksen vähemmän kuin vuonna 2018.

MTK:n tilaaman tutkimuksen mukaan 53 prosenttia metsänomistajista ilmoittaa nyt, että ei varmasti myy puuta.

Kittamaa arvelee, että myyntihaluttomuus johtuu osin tukkipuun kantohinnoista.

– Vuoden 2019 alkupuolella puusta maksettiin korkeita kantohintoja. Vuoden lopulla hinnat laskivat.

– Jos nykyisiä hintoja kuitenkin verrataan viiden vuoden jakson hintoihin, ne ovat myyjille aivan hyviä.

Korona hiljentänyt toimintaa, mutta ei metsäteollisuutta

Korona on niin ikään vähentänyt myyntihalukkuutta. Kun melkein kaikki toiminta on hiljentynyt, ei ehkä sisäistetä, että metsäteollisuus ei ole hiljentynyt. Kittamaa toivoo, ettei tällaista ajattelua olisi olemassa.

– Metsäteollisuuden kuitutuotteet ovat välttämättömiä muun muassa lääkkeille, elintarvikkeille ja hygieniatuotteille. Verkkokauppa tarvitsee kartonkia ja pahvia, Kittamaa muistuttaa.

– Metsäteollisuuden tuotteet ovat päinvastoin välttämättömiä elintarvikehuollolle ja taistelussa koronaa vastaan.

Suomessa on noin 600 000 metsänomistajaa. Puun myyntituloilla on kansantaloudellisesti suuri merkitys.

– Puukauppa on mahdollisuus paikata taloudellisia menetyksiä, joita muuten tämän kriisin aikana syntyy.

Kittamaan mukaan erityisen suuri tarve on kuitupuusta, jota saadaan suhteessa enemmän harvennuksista kuin päätehakkuista. Nyt metsänhoidollisia harvennushakkuita laiminlyödään.

– Tekemällä harvennuksia oikeaan aikaan pystytään parantamaan kasvua. Harvennuksista pitäisi huolehtia, jotta metsä kasvaisi hyvin ja sitoisi hiiltä. FL

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic