Lounais-Häme

Mie ja sie tutuiksi – 71. Karjalaiset kesäjuhlat järjestetään Hämeenlinnassa

Kolmipäiväinen tapahtuma kutsuu mukaan myös hämäläiset tutustumaan karjalaiseen kulttuuriin, ruokaan ja urheiluun.
Kesäkuussa Hämeenlinnassa järjestettäviin Karjalaisiin kesäjuhliin odotetaan 15000–20000 kävijää. Kuvassa juhlatoimikunnan puheenjohtaja Jukka-Pekka Hämäläinen (vas.), viestintävastaava Harri Hatakka, Karjalan liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen, Karjalaisseurojen Etelä-Hämeen piirin puheenjohtaja Päivi Paija, Karjalan liiton toiminnanjohtaja Satu Hallenberg ja Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo. Kuva: Riku Hasari
Kesäkuussa Hämeenlinnassa järjestettäviin Karjalaisiin kesäjuhliin odotetaan 15000–20000 kävijää. Kuvassa juhlatoimikunnan puheenjohtaja Jukka-Pekka Hämäläinen (vas.), viestintävastaava Harri Hatakka, Karjalan liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen, Karjalaisseurojen Etelä-Hämeen piirin puheenjohtaja Päivi Paija, Karjalan liiton toiminnanjohtaja Satu Hallenberg ja Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo. Kuva: Riku Hasari

71. Karjalaiset kesäjuhlat järjestetään ensi kesänä Hämeenlinnassa. Järjestäjät odottavat juhliin 15 000–20 000 kävijää.

Kesäjuhlat on aiemmin järjestetty Hämeenlinnassa vuosina 1962, 1974 ja 1996.

– Saamme tuoda juhlissa esille karjalaista heimoa sekä kulttuuria, urheilua ja viihdettä. Juhla on meille lähtölaukaus vuoteen 2020, joka on Karjalan liiton 80-vuotisjuhlavuosi, toteaa Karjalan liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen, joka on myös Keskustan kansanedustaja.

– Tutustumalla karjalaisiin tutustuu myös oman paikkakuntansa historiaan. Tilaisuudet, joista osa on pääsymaksullisia, ovat avoimia kaikille, hän lisää.

Kolmipäiväisen tapahtuman järjestelyt nojaavat vahvasti vapaaehtoisten työpanokseen. Ensi maanantaina Hämeenlinnassa järjestetään talkookokous.

– Karjalaisseurojen Etelä-Hämeen piiri kutsuu talkoolaiset koolle Museo Militariaan kello 18. Siellä tapahtumasta kerrotaan tarkemmin ja jaetaan talkootehtäviä, kertoo ypäjäläinen piirin puheenjohtaja Päivi Paija.

Talkoolaiseksi lähteminen ei tarkoita kolmea päivää työtä vuorotta. Minimimäärä on neljä tuntia.

– Nämä talkoot on hyvä tapa lähteä tutustumaan karjalaisuuteen. Talkoot eivät sitouta karjalaisseurojen toimintaan osallistumiseen, mutta voivat innostaa toki siihenkin, Paija lisää.

Museo Militaria sijaitsee Linnankasamin alueella osoitteessa, Vanhankaupunginkatu 19, Hämeenlinna.

Sotien 1939–1945 jälkeen Hämeeseen asutettiin lähes 74 000 siirtokarjalaista Kannaksen eri pitäjistä, Muolaasta, Antreasta, Vuokselasta ja Kivennavalta.

Karjalaisille on ensisijaisen tärkeää heidän historiansa ja juurensa.

– Se juontaa siihen, että karjalaiset ovat kokeneet aika kovan kohtalon. Haluamme eri tapahtumien kautta tuoda esiin ja jalkauttaa karjalaisten historiaa. Haluamme myös sytyttää ne, jotka eivät vielä ole tunnistaneet omia karjalaisia juuriaan.

– Tarjoamme mahdollisuutta tulla mukaan alueellisen Karjala-seuran toimintaan. Olemme yhteisöllinen järjestö, ja meillä on matala kynnys, Hakanen korostaa.

Karjalan liitolla on jäseniä noin 25 000. Joka vuosi uusia jäseniä tulee parituhatta, mutta iäkkäämmästä päästä heitä myös poistuu kuoleman myötä.

Uusien jäsenten saaminen on Pertti Hakasen mukaan entistä vaikeampaa.

– Ihmiset elävät arjessaan niin hektistä elämää. On iso haaste saada ihmiset innostumaan ja käyttämään edes yksi ilta viikossa siihen, että tutustuisi siihen, mistä on kotoisin. FL

Karjalaista geeniperimää monissa

Sotavuosien 1939–1945 jälkeen Hämeeseen asutettiin lähes 74 000 siirtokarjalaista Karjalankannaksen eri pitäjistä: Muolaasta, Antreasta, Vuokselasta ja Kivennavalta.

Karjalaisuus elää edelleen vahvana Hämeessä, jossa on 13 karjalaisseuraa.

Kaikkiaan Suomeen sijoitettiin 407 000 karjalaista.

Tutkijoiden arvion mukaan noin

1,8miljoonan nykysuomalaisen geeniperimä on karjalaisuudessa.

Karjalan liitossa on rekisteröityjä jäseniä noin 25 000.

Lähteet: www.karjalanliitto.fi, fi.wikipedia.org