Lounais-Häme

“Mihinkään ei pääse karkuun” – Kun väkivallan välineenä on teknologia, pelko ja kontrolli ulottuvat kaikkialle

Digitaalisen väkivallan uhriksi joutuvat niin naiset kuin miehetkin, kertovat järjestöt.
Kuva: Tapio Lahtinen

Vaatimuksia jatkuvaan yhteydenpitoon ja syyllistämistä, jos siihen ei suostuta. Pommittamista puheluilla ja viesteillä. Sosiaalisen median tileille murtautumista sekä seurantaohjelmia ja -laitteita.

Muun muassa tällaisesta kerrottiin Naisten linja -järjestölle, joka keräsi loppuvuodesta naisten kokemuksia digitaalisesta väkivallasta. Vastauksia tuli kaikkiaan noin 250, joista reilu puolet koski parisuhdetta tai eroa.

Moni vastaajista kertoi etenkin kumppanin tai ex-kumppanin voimakkaasta reagoimisesta siihen, jos viesteihin tai puheluihin ei vastata heti, kertoo aineistoa läpi käynyt hankekoordinaattori Louna Hakkarainen.

– Vastaajat kuvasivat sitä, kuinka vaikeaa on olla, kun puhelin on pakko olla työaikanakin auki tai perhejuhlissa lähteä monta kertaa puhumaan kumppanin kanssa, olla jatkuvasti tavoitettavissa, Hakkarainen sanoo STT:lle.

Puhelu- ja viestivyöryn kohteeksi joutuvat myös miehet. Väkivaltaa kokeneita miehiä työssään tapaava väkivaltatyöntekijä Tommi Sarlin kertoo, että sillä aikaa kun mies on hänen vastaanotollaan, viestejä tai puheluita voi tulla useita kymmeniä.

– Silloin kun henkinen väkivalta tulee puheeksi on tavallista, että siihen liittyy jatkuvaa pommittamista viesteillä tai soitoilla. Yhden tapaamisen aikana voi tulla 25 soittoa tai viestiä. Niitä voi tulla satamäärin, Miessakit-yhdistyksessä työskentelevä Sarlin sanoo.

Oikeus on olla vastaamatta

Viesti- ja puhelupommituksen lisäksi Naisten linjalle kerrottiin sosiaalisen median tilien monitoroinnista tai “stalkkaamisesta”.

Ihmisellä on oikeus olla vastaamatta viesteihin tai puheluihin.
Puoliso on saattanut käydä vanhoja kuvia läpi, vaatia selityksiä niille tai käskeä poistamaan kavereista tai seuraajista muita miehiä. Kun viestisovellukset näyttävät, milloin käyttäjä on viimeksi ollut paikalla, myös “väärään aikaan” viestittelylle on saatettu vaatia selityksiä.

Lisäksi seurustelukumppani on saattanut haluta tilien salasanoja tai viestejä nähtäväksi. Miessakkien Sarlin sanoo, että monesti siihen saatetaan suostua siinä toivossa, että epäluuloinen puoliso saisi mielenrauhan.

– Usein se ei kuitenkaan auta, Sarlin sanoo.

Sen sijaan hän neuvoo pitämään kiinni oikeudestaan yksityisyyteen. Ihmisellä on myös oikeus olla vastaamatta viesteihin tai puheluihin, Hakkarainen lisää.

 

Kuva: Lassi Puhtimäki / arkisto

 

Lahjapuhelimessa vakoiluohjelma

Vakavammissa tapauksissa ihmisen sähköposti- tai sosiaalisen median tilille on murtauduttu ja sitä kautta seurattu viestintää. Puoliso on esimerkiksi saattanut auttaa sähköpostin luomisessa ja samalla ohjannut kaikki viestit tulemaan myös omaan osoitteeseensa.

Naisten linjalle kerrottiin myös tapauksista, joissa puolisolta lahjaksi saadussa laitteessa oli sijaintia, viestiliikennettä ja muuta käyttöä seuraava vakoiluohjelma. Tällaisia ohjelmia markkinoidaan esimerkiksi lasten turvallisuuden nimissä. Lisäksi autoon oli saatettu piilottaa paikannuslaite, Hakkarainen sanoo.

Vakoilua voi olla vaikea osoittaa, ja usein se tulee esille outoina sattumina. Toinen on tietää liikaa asioista, joista hänelle ei ole puhuttu tai sitten hän ilmestyy toistuvasti samoihin paikkoihin.

Hakkaraisen mukaan ulkopuoliset eivät aina ymmärrä, miten digitaalinen väkivalta vaikuttaa uhriin.

– Yksi vastaaja kirjoitti hyvin, että siitä tulee vainottu olo, kun mihinkään ei pääse karkuun. Toinen on luikerrellut yksityiseen tilaan, eikä turvassa ole edes omassa kodissaan. STT

Jatkuva soittelu, tileille murtautuminen tai seksikuviin painostaminen voi olla digitaalista väkivaltaa

Digitaalinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi jatkuvana soitteluna tai viestittelynä ja maltin menettämisenä, jos puheluihin tai viesteihin ei vastaa heti.

Viestien lukeminen salaa, niiden näyttämiseen painostaminen, tileille murtautuminen ja sosiaalisen median käytön tai yhteydenpidon rajoittaminen voi olla digitaalista väkivaltaa.

Sitä voi olla myös negatiivisten asioiden tai intiimien kuvien levittely sosiaalisessa mediassa, ei-toivottujen alastonkuvien lähettely tai painostaminen seksin kuvaamiseen.

Vakavammillaan digitaalista väkivaltaa on paikannustietojen tai vakoiluohjelmien avulla seuraaminen.

Mitä teet, jos epäilet puolisosi vakoilevan laitettasi tai tiliäsi?

Vaihda salasanat ja ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen. Joissain tilanteessa kuitenkin yksityisyyden lisääminen voi lisätä väkivallan riskiä.

Kerro epäilyksistäsi läheisellesi ja hae tarvittaessa apua alan järjestöiltä tai viranomaisilta.
Jos puoliso pääsee tileillesi, älä viestittele läheisille tai viranomaisille eroaikeista. On parempi esimerkiksi soittaa tai puhua kasvokkain.

Käytä “yksityinen selaus” -tilaa ja poista selaushistoriasta riskialttiit sivut.

Poista turhat sovellukset, laita bluetooth pois päältä ja varmista, ettei puhelimesi jaa sijaintitietoja.

Jos epäilet vakoiluohjelmaa laitteellasi, älä käy sillä riskialttiilla sivuilla. Hanki mahdollisuuksien mukaan uusi laite.

Kerro epäilyksistäsi läheisellesi ja hae tarvittaessa apua alan järjestöiltä tai viranomaisilta.

Aggressiivinen viestittely voi rajoittaa uhrin elämää merkittävästi – monesti lähestymiskielto auttaa, sanoo asianajaja

Pahimmillaan digitaalinen väkivalta aiheuttaa voimakasta pelkoa ja rajoittaa uhrin elämää merkittävästi, sanoo lähisuhdeväkivaltatapauksia hoitava asianajaja Tiina Haapa-aho.

– Sillä ylläpidetään pelkoa ja kontrollia. Viestejä tulee vuorokauden aikoihin, jolloin ihminen on herkimmillään, kuten keskellä yötä tai häiritään esimerkiksi työpäivän aikana. Käytetään vakavia sanamuotoja, mikä vaikuttaa ihmisen jokapäiväiseen elämään ja siihen, missä uskaltaa liikkua, Haapa-aho sanoo STT:lle.

“Jos on hakemassa lähestymiskieltoa liian heikolla näytöllä, koko prosessi saattaa olla turha ja se voi pahimmillaan provosoida tekijää häirinnän jatkamiseen.”
Haapa-ahon mukaan lähestymiskielto rauhoittaa usein tilannetta.

– Kun määrätään lähestymiskielto, uhkaava tai häiritsevä viestittely lakkaa. On tietenkin myös ääritapauksia, joissa tekijä joudutaan jopa vangitsemaan jatkuvan lähestymiskiellon rikkomisen takia, jotta viestien lähettäminen ja uhkailu loppuisi.

Haapa-aho sanoo, ettei lähestymiskieltoa kannata käräjäoikeudesta kuitenkaan hakea liian heppoisin perustein. Hakemuksen menestymiseksi tarvitaan näyttöä konkreettisista vakavista uhkauksista tai jatkuvasti toistuvasta häirinnästä.

– Jos on saatavissa näyttöä, eli on todistajia tai kirjallisia todisteita, lähestymiskieltohakemuksen menestyminen on käräjäoikeudessa todennäköisempää. Jos on hakemassa lähestymiskieltoa liian heikolla näytöllä, koko prosessi saattaa olla turha ja se voi pahimmillaan provosoida tekijää häirinnän jatkamiseen.

 

Pitkäaikaisen uhkaamisen todistamisessa ongelmana voi olla se, että esimerkiksi Whatsapp-sovelluksessa lähettäjä pystyy poistamaan viestejä jälkeenpäin.

– Ymmärtääkseni poistettuja viestejä ei ole helppo palauttaa. Ellei sitten ole ottanut screenshotteja (ruutukaappauksia) viesteistä aikaisemmin.

Aggressiivisen viestittelyn lisäksi Haapa-aho kertoo kohdanneensa työssään myös tapauksia, joissa uhria on seurattu seurantalaitteella tai -ohjelmalla.

– Tällaista on vaikea näyttää toteen, mutta kontrolli kuitenkin tulee ilmi monesta asiayhteydestä. On tietoja, joista ei olisi voinut muuten saada.

Fingerpori

comic

Uusimmat