Lounais-Häme

Mikä kiinnostaa Lounais-Hämeen abeja? – Koulutuspaikkaa miettiessä tarvittaisiin kristallipalloa

Suomenkielisten korkeakoulujen yhteishaku starttasi tällä viikolla.

Mikä painaa opiskelupaikkaa hakiessa eniten, työllistymismahdollisuudet, opiskelupaikan sijainti, kavereiden suositukset, vanhempien työhistoria?

-Kyllä se oma kiinnostus alaa kohtaa on kaikkein tärkein, Forssan yhteislyseon abiturientit Emma Ampuja, Juho Lilja ja Eliza Puganen toteavat.

Lilja aikoo hakea kauppatieteelliseen tiedekuntaan. Puganen aikoo suunnata eläinlääketieteelliseen Helsingin yliopistoon tai Saksaan, kun taas Ampuja pohtii teologian tai pohjoismaisten kielten opintoja.

-Sijainti vaikuttaa tietysti myös, en helposti vaikkapa Rovaniemelle lähtisi. Minulla ei vielä ole niin stressiä, sillä jatkan kirjoituksia vielä syksyllä ja haen jatko-opintoihin vuoden päästä, Ampuja toteaa.

 

Forssan yhteislyseon rehtorin Simo Veistolan mukaan Forssan ylioppilaat ovat viime vuosina suunnanneet jatko-opintoihin useimmin Turkuun, mutta Tampere ja Helsinki ovat lähes yhtä suosittuja.

-Juuri näihin yliopistoihin on tietysti vaikea päästä, ja olen yrittänytkin kannustaa opiskelijoita hakemaan myös esimerkiksi Joensuuhun tai Rovaniemelle aiempaa rohkeammin, Veistola pohtii.

Lilja kertoo ykkösvaihtoehtonsa opiskelupaikan sijainnin suhteen olevan Tampere, mutta ei näe kakkosvaihtoehto Vaasaa sen huonompana.

-Olen kuullut Vaasasta hyviä juttuja. Isäni oli myös tutustumassa siellä, ja paikka vaikutti kuulemma mukavalta, Lilja sanoo.

Urjalan ylioppilaita hakeutuu eniten lähelle eli Tampereelle, kertoo Väinö Linnan lukion opinto-ohjaaja Saija Huusko.

-Tampere ja Turku ovat suosittuja, mutta kyllä oppilaita lähtee silti kauemmaskin, esimerkiksi Joensuu ja Itä-Suomen yliopisto on melko suosittu, Huusko sanoo.

Somerolta taas hakeudutaan luonnollisesti usein Turkuun. Someron lukion opinto-ohjaaja Heini Kelosaari kuitenkin toteaa, että myös kauemmas, kolmen suuren kaupungin ulkopuolelle, uskalletaan lähteä.

-Kauemmas uskaltavat lähteä tietysti erityisesti he, jotka ovat omasta alastaan erityisen varmoja, Kelosaari sanoo.

 

Oman kiinnostuksen ja opiskelupaikan sijainnin lisäksi jatko-opintomahdollisuuksia miettiessä merkitystä on myös sillä, millä aloilla on tulevaisuudessa töitä.

Siihen on kuitenkin vaikea vastata. Esimerkiksi monilla tekniikan aloilla tarvittaisiin juuri nyt uusia työntekijöitä, mutta tilanne voi muuttua.

-Jos Nasu osaisi ennustaa, työni olisi niin paljon helpompaa, Forssan yhteislyseon opinto-ohjaaja Arja Laajalehto naurahtaa katsellessaan ainoaa ”kristallipalloaan” eli lumisadepalloa, jossa on Nalle Puhista tuttu hahmo sisällään.

Ylioppilaat joutuvatkin suuntaamaan jatkokoulutukseen enemmän tai vähemmän sokkona. Työmaailma muuttuu koko ajan, Laajalehto muistuttaa.

-Ei kukaan osaa kertoa, mitä tapahtuu vaikkapa viiden tai seitsemän vuoden päästä, kun nykyiset abiturientit päättävät korkeakouluopintojaan.

-Nykyään ei enää muutenkaan tehdä samanlaisia uria yhdessä ja samassa työpaikassa, kuten opiskelijoiden vanhemmat ovat ehkä vielä tehneet.

 

Laajalehto sanoo, että mitään yhtä tiettyä alaa, joka vetäisi forssalaisylioppilaita huomattavasti muita enemmän, ei oikeastaan ole. Sama tilanne on Somerolla.

-Tekninen ala oli aiemmin sellainen, joka veti, mutta sen ylivoima on ainakin osittain hävinnyt. Sosiaali- ja terveysala sekä talousala ovat olleet melko suosittuja, kuten myös luonnonvara-ala, Veistola sanoo.

Huusko kertoo, että Urjalassa tänä keväänä kirjoittavia abiturientteja kiinnostavat sosiaali- ja terveysala, mutta mukaan mahtuu myös yksi jokerikortti.

Poliisin ammatti kiinnostaa useampaa niin mies- kuin naisopiskelijoiden joukossa. Noin 30 tulevasta ylioppilaasta peräti viisi tai kuusi on kertonut hakevansa poliisikouluun, Huusko sanoo.

Veistola kertoo, että Forssan yhteislyseosta on jo pidemmän aikaa suunnilleen puolet ylioppilaista suunnannut ammattikorkeakouluihin, reilu kolmannes yliopistoihin, noin joka kymmenes ammatilliseen koulutukseen ja noin viisi prosenttia suoraan työelämään. FL

 

Korkeakoulujen yhteishaku
Yhteishaku järjestetään kahdesti vuodessa, syksyisin ja keväisin, mutta suurimpaan osaan koulutuksista haetaan nimenomaan keväisin.Hakuaika ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin alkoi keskiviikkona. Haku jatkuu ke 28.3. klo 15 asti.Korkeakoulujen yhteishaussa voi hakea samalla sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin. Yhteishaussa voi hakea yhdellä lomakkeella enintään kuuteen koulutukseen.Sillä, mihin järjestykseen haut laittaa, on merkitystä: opiskelupaikkaa tarjotaan ensisijaisesti siitä korkeakoulusta, joka on haussa priorisoitu korkeimmalle ja johon valintamenestys riittää.Valintaperusteet koulujen ja eri alojen välillä vaihtelevat.Vastaanottaa voi vastaanottaa vain yhden opiskelupaikan per yhteishaku.Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 28.6.Hakijan tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottaminen viimeistään 10.7 klo 15.Varasijoilta hyväksyminen koulutuksiin päättyy 31.7. klo 15.Opinnot alkavat elo-syyskuussa.Lähde: Opintopolku.fi

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic