Lounais-Häme

Mikä on Forssan valtti?

 

Kun puhutaan kuntien vetovoimasta muuttajien silmissä, on aloitettava ikävillä uutisilla. Forssa ei kuulu Suomen vetovoimaisimpiin kuntiin. Itse asiassa Forssa on 149. vetovoimaisin kunta Suomessa.

-Forssan seutu sijoittuu kolmanneksi parhaimpaan viidennekseen Suomen seutukuntien joukossa. Se on keskitason suoriutuja kokonaisuutta ajatellen, joillain osa-alueilla parempi ja toisilla huonompi, sanoo porilainen aluetutkija Timo Aro.

Valtiotieteen tohtori jaotteli kevättalvella suomalaisia kuntia ja seutukuntia niiden vetovoiman mukaan. Yhdentoista muuttujan perusteella järjestetyt seutukunnat jaettiin vielä viiteen eri verrokkiryhmään. Forssan seutu osoittautui ikään kuin väliinputoajaryhmään kuuluvaksi.

Seudulla on kuitenkin selvä valtti moneen muuhun kuntaryhmään verrattuna.

-Forssan suurin vahvuus on sijaintietu. Sieltä on kohtuulliset etäisyydet kasvukolmion kärkiin, Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun. Liikenneyhteydet ovat melko hyvät erityisesti pääkaupunkiseudulle, sanoo Aro.

Seudun suurin heikkous liittyy samaan asiaan.

-Forssan seutu on alisuoriutunut sijainnin hyödyntämisessä. Ainut heikko tieyhteys Helsingistä eri kasvukeskuksiin on välillä Helsinki–Pori. Helsingin kasvualueen vaikutus ulottuu Karkkilaan, tutkija jatkaa.

Muuttoliikenne suuntautuu töiden ja koulutustarjonnan perään, ja suurin muuttajajoukko ovat nuoret ja nuoret aikuiset. Opiskelijoita ja työikäisiä Forssa on nimenomaan viime vuosina voittopuolisesti menettänyt.

Forssa on Aron mukaan kokenut tyypillisen suomalaisen maakunnan kakkoskeskuksen kohtalon 2000-luvulla. Koulutuksessa aloituspaikkojen määrää on jouduttu supistamaan. Erityisesti muutokset ovat näkyneet ammattikorkeakoulupuolella ja nyt ne alkavat näkyä myös toisen asteen koulutuksessa.

Forssaan tapahtuu jonkin verran esimerkiksi työikäisten paluumuuttoa. Jos koulutustarjonnassa ei voida kilpailla, valmistumisen jälkeen työmahdollisuudet ovat kriittinen tekijä muuttajien houkuttelussa. Kuitenkin myös palvelut ovat keskittyneet seutukeskuksista maakuntakeskuksiin tai vielä kauemmas.

Julkisen puolen työpaikkamäärä on selvästi monella alueella laskenut. Kun päälle lasketaan yksityisen sektorin yritysten katoamiset, kuten Forssassa, ei ainakaan työpaikkojen määrällä voida kilpailla. Joudutaan palaamaan edulliseen sijaintiin.

-Forssan pitäisi keksiä, mikä erottaa seudun vaikkapa Hämeenlinnasta, Lahdesta, Kotkasta, Loviisasta tai Salosta. Ne ovat ihan samalla etäisyydellä Helsingistä päin katsottuna, sanoo Aro.

Tässä kohdassa astutaan mielikuvamarkkinoinnin puolelle. Seudun maine kaipaa uudistamista.

-Forssa koetaan ulkopuolisen silmin edelleen vahvana rakennemuutosalueena. Vaikka on tehty uusia avauksia, mitkä liittyvät vihreään talouteen ja elinkeinorakenne on monipuolistunut, mainekuva laahaa perässä, Aro sanoo.

Seudun kuntien pitäisi tutkijan mielestä yhteistyössä muodostaa kirkkaita päämääriä, ja ajaa niitä kuorossa. Yhdessä kannattaisi myös pyrkiä laajenevan pääkaupunkiseudun metropolialueen imuun.

-Esimerkiksi Lahdessa ja Kotkassa on käyty paljon keskusteluja siitä, millä lailla alueen elinkeinoelämä kiinnittyy metropolialueen verkostoihin, ja silloin liikenneyhteydet korostuvat. Pienetkin parannukset yhteyksien määrässä ja aikaetäisyyksien lyhenemisessä näkyvät kilpailukyvyn kasvuna yrityksille, huomauttaa Aro.

Eräs tärkeä seudun vetovoimaan vaikuttava tekijä on maahanmuutto. Koko maan tasolla vain noin sadassa kunnassa syntyvyys on suurempaa kuin kuolleisuus. Joka neljäs kunta saa muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä, ja ylivoimaisesti suurin osa, eli 310 kuntaa, saa muuttovoittoa lähinnä maahanmuutosta.

Forssan seudulla muuttoliike on joko negatiivinen tai nollan tasolla, ja syntyvyys laskeva, kuten koko maassa. Ainoastaan maahanmuutto tuo selvää lisäystä väestömäärään.

-Forssan seudun työpaikkakehityksessä ei viime vuosina ole ollut voimakasta kasvua eikä ole suoraan näköpiirissä. Silloin pitäisi tarttua mahdollisuuksiin, jotka tuovat alueelle uutta dynamiikkaa. Maahanmuutto ja turvapaikanhakijat aiheuttavat alussa kustannuksia, hämmennystä ja epätietoisuutta, mutta pitäisi katsoa pidemmälle, Aro sanoo.

-Pitäisi keskustella siitä, millainen Forssan seutu on 2020-luvulla, millaisena ympäristönä se koetaan ulkopuolisten silmissä. Nuorille esimerkiksi suvaitsevaisuudella, monipuolisuudella ja paikkakunnan avoimella hengellä on yllättävän iso merkitys paikkakuntavalintojen osalta. Forssa on julkisen kuvansa kannalta sössinyt siinä pahasti vähän samalla tavalla kuin Joensuu aikoinaan. Niistä kolhuista toipuminen vie paljon aikaa, hän lisää.

Forssan seudulla on kuitenkin Aron mielestä kyky menestyä, koska vahva teollinen perinne on olemassa. Seudulla on ollut paljon oman alansa veturiyrityksiä, työpaikkaomavaraisuus on kohtuullisen korkea ja ympärillä elinvoimainen ja vauras maaseutu. Edellytykset parempaan suoritukseen ovat siis yhä olemassa.

-Forssan ja Loimaan seudun kannattaisi huomattavasti nykyistä enemmän tehdä asioita yhdessä, ja tuoda vahvasti esille molempien seutujen yhteisiä asioita. Jos Forssa ja Loimaa ympäristökuntineen saisivat paremmin omaa näkökulmaansa esille, se olisi herkullinen alue aluekehityksen näkökulmasta. Siinä yhdistyisivät kaupunkimaisen ja maaseutumaisen elämän tunnuspiirteet kasvukolmion sisällä hyvällä etäisyydellä keskittymiin, Aro ehdottaa. FL

 

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic