Lounais-Häme

Mikä se elämän tarkoitus olikaan? – 70 vuotta täyttävä Alpo Suhonen tietää vastauksen

Alpo Suhonen on kunnostuttanut taloaan 17 vuotta, ja nyt käynnissä on viimeinen urakka. 1903 Finlayson-yhtiön käyttöön Forssaan valmistunut talo on entisöity upeaksi, viimeinen silaus on pihalle rakennettava pergola.

Suhonen antaa ohjeita rakentajille ja varmistaa, että kaikki on selvää.

- Onko vielä kysyttävää?

- On. Mikä se elämän tarkoitus olikaan? yksi rakentajista virnistää.

Suhonen hymyilee. Juuri tämän takia hänen kotinsa on Forssassa, missä hän jo pikkupoikana vietti paljon aikaa isovanhempiensa luona.

Vakituisesti hän asui silloin Porissa, ja urheilun lisäksi Suhonen löysi nuorena kirjojen, musiikin ja teatterin terapeuttisen maailman. 1960-luku oli suurten ikäluokkien aikuistumisen aikaa, seksuaalisen, kulttuurisen ja poliittisen vapautumisen ryskettä.

 

Se avasi kaiken. Porissa oli 1960-luvulla teatteri, jazzit, kirjakauppa ja urheilua. Hei, siellä oli vaikka ketä.

Silloin jääkiekko ei vielä ollut ammatti ja kaikkien kiekkoilijoiden piti tehdä töitä. Suhonen halusi toimittajaksi, mutta ei päässyt kesätöihin Satakunnan Kansaan.

Forssan Lehteen hän pääsi ja tuli saman tien 1971 Forssan Palloseuran maakuntasarjajoukkueen pelaaja-valmentajaksi.

Joku on väittänyt, että Vladimir Jurzinov toi suomalaiseen kiekkoiluun todellisen harjoittelun.

Jo 1970-luvun alussa Forssassa treenattiin kaksi kertaa päivässä, jää pidettiin vanhassa kuplahallissa läpi kesän ja harjoittelun painopiste oli taidossa.

Pikkukaupungin pojat nousivat SM-liigaan, mutta joukkueen nuorelle valmentajalle drillit ja taktiikat eivät riittäneet. Hän halusi tietää, mistä jääkiekossa lopulta on kyse.

 

Sitä hän matkusti 1974 Amerikkaan asti kysymään Philadelphia Flyersin NHL:n mestariksi valmentaneelta Fred Sherolta. Shero oli omalaatuinen, ristiriitainen ja loistava valmentaja, ja Alpo Suhonen muistaa yhä sanatarkasti, mitä Shero hänelle murahti.

- What the fuck are you going to do with your life?

Mitä vittua aiot tehdä elämälläsi, se on jääkiekon suuri kysymys.

Kysymys on ihmisestä. Siinä aukesivat Suhosen silmät. Suomessa hän alkoi avata muidenkin silmiä.

Häntä katsottiin kuin kummajaista, kun hän alkoi puhua ihmiskeskeisestä johtamisesta ja suositteli kiekkoilijoille, että välillä voisi jättää treenit väliin ja käydä teatterissa.

Kummajainen hän olikin, ensimmäinen eurooppalainen NHL-joukkueen päävalmentaja mutta myös Turun kaupunginteatterin ja Pori Jazzin johtaja.

Kiekkoilu vei Suhosen kahdeksikymmeneksi vuodeksi ulkomaille, mutta nyt hän on taas emotionaalisessa kotikaupungissaan Forssassa. Mikään ei tunnu niin hyvältä kuin kuulua kalustoon ja istua aamupäivisin torikahvilla puhumassa paskaa.

 

Keskiviikkoisin ja lauantaisin on Forssan kansalaisopiston yleinen saunavuoro niin kuin se on aina ollut. Ensimmäisen kerran Suhonen oli siellä 1949 mamman ja papan mukana.

Sitä hän ei tietenkään muista. Hänelle on kerrottu se, mutta 1950-luvulta hän jo muistaa, miten hän kuunteli vanhojen äijien juttuja saunassa. Äijät ryyppäsivät, ja pikkupoika sai Loimaan limonaditehtaan mansikkalimppaa.

Nyt Ape on yksi saunavuoron vanhoista äijistä. Tämän kesän ensimmäisen saunavuoron jälkeen hän istui jäähdyttelemässä Pyhäjärven rannalla, kuunteli Forssan murretta ympärillään ja joi vissyä.

Se oli jotain niin ihanaa.

Ihanaa on sekin, että pergolan rakentaja kysyy elämän tarkoitusta. Alpo Suhosella on vastaus heti valmiina.

- Se että sitä jaksaa kysyä. STT

 

Alpo Suhonen

Syntynyt 17.6.1948 Valkeakoskella.

Eronnut, kolme aikuista lasta.

Asuu Forssassa.

Jääkiekon SM–sarjassa pelaajana 1965–1971 (Porin Karhut, Ässät, Jokerit) 103 ottelua, Suomen mestari 1971.

Valmentajaura alkoi 1971 Forssan Palloseuran maakuntasarjajoukkueen pelaaja-valmentajana; Suhonen valmensi joukkuetta 1978 asti ja nosti joukkueen kahdeksi kaudeksi SM–liigaan.

Seurajoukkuevalmentajana SM–liigassa SaiPa 1979–1981, HPK 1988–89, 1997–98, Jokerit 1993, HIFK 2002–03, Ässät 2007–2009; Sveitsissä Ambri 1978–1979, Zürich 1986–1988, 1996–1997, Kloten 1995–1996, 2009–2011, Bern 2004–2006; Slovakiassa Banska Bystrican päävalmentaja 2011–2012.

Pohjois-Amerikassa Suhosen valmennusura alkoi AHL:n Moncton Hawksissa 1989; NHL:ssä Winnipeg Jetsin apuvalmentaja 1989–1990 ja 1992–1993; IHL:n Chicagon päävalmentaja 1996–97; NHL:n Toronton apuvalmentaja 1998–2000, Chicagossa 2000–2001 ensimmäisenä eurooppalaisena NHL-päävalmentajana.

Valmennusura maajoukkueessa alkoi 1977 miesten maajoukkueen apuvalmentajana. Seuraavana vuonna (1978) valmensi Suomen alle 18-v. EM-kultaan. Tämän jälkeen useiden ikäkausimaajoukkueiden valmentaja, kunnes 1982–1986 nousi miesten maajoukkueen päävalmentajaksi.

Jääkiekkouran viimeinen etappi 2012–2017 Itävallan jääkiekkoliiton urheilujohtajana.

Jääkiekkovalmentajien joukossa Suhosen työura on ainutlaatuinen monipuolisuudessaan: hän toimi Turun kaupunginteatterin johtajana 1991–1992 ja Pori Jazzin toimitusjohtajana 2003–2004.

Julkaissut useita kirjoja.

Uusimmat