Lounais-Häme

Miksi suomalaista miestä pidetään hahmona, joka ottaa fyysistä kontaktia vain tapellessaan tai harrastaessaan seksiä? Tietokirjailija Eino Saari kertoo syitä

Suomalainen mies rinnastetaan maskuliiniseen hahmoon, joka ottaa fyysistä kontaktia vain tapellessaan tai harrastaessaan seksiä. Halatakin voi, jos Suomi menestyy urheilussa. Eino Saari pureutuu "yksinäisen suden" sielunmaisemaan esikoistietokirjassaan Miehen kosketus: "Miesten suhde kosketukseen on suomalaisen tutkimuksen kentällä kyntämätön pelto".
Esikoiskirjailija Eino Saarta arvelutti, mahtaisivatko miehet avautua hänelle. Haastattelumateriaalia kertyi lopulta 220 tuntia. Kuva: Jenni Tuikka
Esikoiskirjailija Eino Saarta arvelutti, mahtaisivatko miehet avautua hänelle. Haastattelumateriaalia kertyi lopulta 220 tuntia. Kuva: Jenni Tuikka

Suomalaismiehet rinnastetaan puhumattomuuden myyttiin: mies ei puhu eikä halaa, vaan käsittelee tunteensa yksin, vetäytyneenä autotalliin linnunpönttöjä nikkaroimaan.

Se perustuu osittain perinteiseen selitykseen:

Sotien jälkeen ei ollut aikaa eikä mahdollisuutta käsitellä traumoja, kauhukokemuksia tai edes omia tunteita. Niistä vaiettiin.

Oli liian kiire jälleenrakentaa Suomea. Ei haluttu rasittaa muita saatikka tehdä itseä haavoittuvaiseksi.

Syitä selviytyjän ihannointiin on etsitty myös sotavuosia kauempaa:

– Häpeän ja kunnian kulttuurista, vuosituhansia vallinneista ankarista luonnonoloista ja miehisestä kilpailukulttuurista. Kertomus yksin pärjäävästä tunnetaan myös muualla maailmassa, arvioi teatteriohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija Eino Saari.

Saaren mukaan yksi syy on, että edelleen taustalla painaa kosketuksen suhteen stereotyyppinen käsitys sukupuolittuneesta työnjaosta.

Feminiinisyys ja naiseus on liitetty avoimeen hellyyteen ja hoivaan, maskuliinisuus ja miehuus taas valtaan, väkivaltaan ja seksiin.

Käytännössä on ajateltu, että mies ottaa fyysistä kontaktia toiseen vain tapellessaan tai harrastaessaan seksiä – halatakin voi, mutta vain silloin, kun Suomi menestyy urheilussa.

Kertomus yksinäisestä sudesta elää vahvana

Kertomukset elävät vahvoina pitkään. Niitä kerrotaan. Niitä kuunnellaan siksi, että niihin voidaan samastua: omaan käytökseen haetaan järkeä.

– Edelleen hellimme kertomusta yksinäisestä sudesta, joka pärjää ilman muita ja kuolee mieluiten omissa oloissaan. Hänellä on kaksi tunnetta: välillä vituttaa ja välillä ei.

”Edelleen hellimme kertomusta yksinäisestä sudesta, joka pärjää ilman muita ja kuolee mieluiten omissa oloissaan. Hänellä on kaksi tunnetta: välillä vituttaa ja välillä ei.”

Kyseinen kertomus elää yhä voimakkaasti.

– Nyt 2020-luvulla onkin syytä kysyä, mihin tätä kertomusta tarvitaan enää? Millaisia tarinoita suomalaisista miehistä haluamme tänä päivänä vaalia?

Saari pureutuu suomalaisen miehen mielenmaisemaan esikoistietokirjassaan Miehen kosketus (Gummerus, 2020), johon hän on haastatellut 50 eri-ikäistä (1930–2000-luvulla syntynyttä) miestä ja 25 eri alan asiantuntijaa.

Kosketus on arka aihe yhä 2020-luvulla

Sanalla ”koskea” on useita merkityksiä: koskettaa, aiheuttaa kipua, vaikuttaa johonkin epäedullisesti ja tarkoittaa, käsittää.

– On mahdollista koskettaa ja tulla kosketetuksi ilman fyysistä kosketusta.

Moni mies on pohtinut, mitä nykypäivänä uskaltaa tehdä, kun kosketus voidaan tulkita seksuaaliseksi häirinnäksi.

Saari kertoo tervehtivänsä ilolla #metoota ja keskustelua, joka peräänkuuluttaa kosketuksen lähtökohtana suostumusta ja kunnioitusta.

– Se kysyy kykyä kuunnella toista ja olla läsnä. Lohdullista on, että sitä voi aina harjoitella. Kosketus on kuitenkin yhä arka aihe, Saari sanoo.

Vaikka Saaren teos ilmestyy elokuussa kolme vuotta me too -keskustelun käynnistymisen jälkeen, on hän tutkinut ilmiötä jo ennen sitä.

Kajaanin teatteriin hän ohjasi samasta aiheesta dokumenttinäytelmän vuonna 2017.

Saaren alkuperäinen mielenkiinto aiheeseen heräsi, kun hän luki kulttuuriantropologi Taina Kinnusen teoksen Vahvat yksin, heikot sylityksin – Otteita suomalaisesta kosketuskulttuurista (2013).

Saari huomasi, että Kinnusen teoksissa äänessä olleista oli naisia 90 prosenttia.

– Jäin miettimään, miksi miehet vaikenevat aiheesta ja päätin ottaa siitä selvää. Miesten suhde kosketukseen on suomalaisen tutkimuksen kentällä kyntämätön pelto.

Yhteys toisiin pätkii

Saari kertoo lähteneensä murtamaan puhumattoman miehen myyttiä, mutta ennakkoluuloisesti.

– Pelotti. Ajattelin, että tuskin puhuvat. Aloitin tutuista ja tutun tutuista. Sitten sana alkoi kantautua ja projektin edetessä yllättäen miehet alkoivat itse ottaa minuun yhteyttä, että he halusivat haastatteluuni.

Saaren hämmästykseksi miehet alkoivat avautua hänelle. Haastattelumateriaalia kertyi lopulta 220 tuntia.

”Puhumattomuuden sijaan moni tapaamani mies tuntuu kärsivän heikosta vuorovaikutuksesta.”

– Puhumattomuuden sijaan moni tapaamani mies tuntuu kärsivän heikosta vuorovaikutuksesta ja kuulumattomuuden kokemuksista. Yhteys toisiin pätkii, ja sen myötä kaikki.

Saari haluaa muistuttaa, että tietokirja ei kata miesten alueellisia eroavaisuuksia. Puolet hänen haastattelemistaan miehistä on kainuulaisia.

Haastatteluissa keskusteltiin lapsuuden kosketuksesta, rakkaudesta ja sen kolhuista, vanhemmuudesta, ilosta, pettymyksestä. Arkisista asioista.

Saari teki huomioita, että monet miehet eivät kavahda varsinaisesti kosketusta. Taustalla kytee isompi kysymys: Voiko toiseen luottaa?

– Viha laantuu, kun ihminen tulee kuulluksi, Saari toteaa. Miehet arvostavat myötätuntoista kuuntelijaa.

Keskustelusävyn täytyy viestiä aitoa arvostusta. Pelkillä silmillä voi lähestyä lempeästi – ja satuttaa.

– Kunnioittava kohtaaminen lähtee liikkeelle avoimesta ja tasavertaisesta keskustelusta. Se mikä toimii yhden kanssa, ei välttämättä toimi toisen kanssa.

”Hoivaava ja hellivä kosketus on yhtä tärkeää kuin ruoka”

Ihmiset pitävät joukkonsa kasassa koskettamalla, aivan kuten apinat. Lempeän kosketuksen on todettu muiden muassa lieventävän kipua, rauhoittavan, vähentävän stressiä, parantavan unen laatua ja keskittymiskykyä.

Kosketuksen puutteen on puolestaan tutkittu lisäävän aggressiivisuutta, ahdistuneisuutta, tunne-elämän häiriöitä, seksuaalisia pakko-oireita ja riippuvuutta nautintoa tuottaviin aineisiin.

– Esimerkiksi lapsen kehityksen kannalta hoivaava ja hellivä kosketus on yhtä tärkeää kuin ruoka ja lämpö, Saari huomauttaa.

Reaktio perustuu verenkierrossa ja aivoissa toimivaan välittäjäaineeseen, oksitosiiniin, jota kutsutaan myös rakkaushormoniksi.

– Se riisuu meidät epäilyksestä ja tekee meistä sosiaalisia. FL

Eino Saari

Palkittu teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja.

Esikoiskirja Miehen kosketus (Gummerus), ilmestyy 10. elokuuta.

Syntynyt 1979 Helsingissä. Asuu Kajaanissa.

Kuuluu vuonna 2014 käynnistetyn vapaan ammattiteatterin, Vaara-kollektiivin, perustajiin.

Valmistunut teatteriohjaajaksi Turun taideakatemiasta 2005.

Uusimmat

Näkoislehti

8.8.2020

Fingerpori

comic