Lounais-Häme

Ministeri Saarikko: Sote-ulkoistuksia rajoittavaa lakia jatketaan vuodella, koska sote lykkääntyi

Helsinki
28.06.2018, 16:19

Kotimaa

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) aikoo pian esittää kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistuksia rajoittavan lain jatkamista vuodella vuoden 2021 loppuun asti, Saarikko kertoi mediatilaisuudessa tänään.
Tarvittavia toimenpiteitä selvitetään tarkemmin ensi viikon alussa.
– Lain voimassaolon jatkaminen vuoden pitempään on perusteltua, jotta laki ei päättyisi samaan aikaan kun maakunnat ja monet niihin liittyvät muutokset alkavat käynnistyä, Saarikko sanoi sähköpostitse STT:lle.
Aiemmin tällä viikolla sote- ja maakuntauudistuksen aikataulua lykättiin vuodella eteenpäin vuoden 2021 alkuun.
Lain mukaan kuntien pitää sisällyttää ulkoistussopimuksiin irtisanomismahdollisuus, jos kunta ulkoistaa yli 30 prosenttia sote-palveluistaan. Laki tehtiin, jotta kunnat eivät voisi tehdä pitkäaikaisesti sitovia suuria ulkoistussopimuksia sote-uudistuksen ollessa kesken.
Laki myös estää kuntia tekemästä yli 5 miljoonan euron arvoisia sopimuksia sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksia koskevista investoinneista.
Vuonna 2016 säädetyn rajoituslain voimassaoloa pidennettiin edellisen kerran loppuvuodesta 2017. Silloin ehtoja kiristettiin ja lain voimassaoloa jatkettiin vuoden 2020 loppuun.
Meri-Lapin ulkoistussuunnitelmat syksyllä 2017 saivat hallituksen kiirehtimään lain kiristyksiä. Juuri ennen lain kiristämistä Meri-Lapissa Keminmaa, Kemi, Tornio ja Simo ehtivät allekirjoittaa sopimuksen valtavasta sote-ulkoistuksesta yhdessä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja terveyspalveluyhtiö Mehiläisen kanssa. 15 vuoden sopimus koskee suurinta osaa Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnasta sekä alueen perusterveydenhuoltoa.

Lakivaliokunnan oppositioedustajat hylkäsivät valinnanvapauden

Lakivaliokunnan oppositioedustajat kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta esittävät sote-uudistuksen valinnanvapauslainsäädännön hylkäämistä.
SDP:n, vihreiden, perussuomalaisten, vasemmistoliiton ja RKP:n mielestä hallituksen vastine on ongelmallinen ja puutteellinen. Puolueiden mukaan on vaikea arvioida oikeusturvan toteutumista, koska niin monia perusratkaisuja on esityksessä yhä auki ja asiakassuunnitelman sitovuus on poistettu.
Oppositioedustajat kritisoivat myös sitä, että lakivaliokunnan hallituspuolueet estivät äänestyksillä asiantuntijakuulemiset hallituksen vastineesta kiireeseen vedoten. Opposition mielestä kuulemisiin olisi riittänyt yksi päivä. Heidän mukaansa myös lakivaliokunnassa on sote-kysymyksen kohdalla ollut erittäin kireä tunnelma, vaikka muuten henki on ollut hyvä.
SDP, vihreät, perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja RKP jättivätkin hylkäävän esityksen lakivaliokunnan vastineeseen, jonka se antaa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.
– Olemme olleet hyvin hämmästyneitä, että lakivaliokunnalle ei ole annettu mahdollisuutta käsitellä käytännössä hyvin uudenlaista esitystä, jonka ministeriö on antanut eduskunnalle. Esitys annettiin sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta oli sen käsitellyt ja sen ratkaisun tavallaan hylännyt, joka liittyi asiakassuunnitelmien sitovuuteen. Tämä on kahdeskymmenes vuoteni eduskunnassa, enkä muista, että tällaista olisi ollut ennen, sanoi lakivaliokunnan varapuheenjohtaja Eva Biaudet (r.) edustajien tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.
Biaudet’n mukaan asiantuntijoita olisi ollut tarpeellista kuulla siitä, täyttääkö uusi esitys riittävästi ihmisten mahdollisuuksia löytää oikeusturvan keinot muutoksenhakuun.
– Lakivaliokunta on painottanut neuvontaa, mutta meidän mielestämme se ei riitä, koska voimavaroja ei ole neuvontaan lisätty.

“Perustuslaillista kikkailua”

Perussuomalaisten edustaja Ville Tavio painotti, että lakivaliokunta arvioi sote-esitystä oikeusturvan ja muutoksenhakumahdollisuuden kannalta.
– Suurin ongelma tässä oli asiakassuunnitelman valitusmahdollisuus. Perustuslakivaliokunta linjasi, että ei voida kategorisesti estää asiakassuunnitelman muutoksenhakuoikeutta. Hallitus ratkaisi tämän perustuslaillisen ongelman siten, että asiakassuunnitelmasta tehtiin suuntaa antava niin, ettei se olisi enää velvoittava eli siitä ei olisi lainkaan valitusoikeutta. Tämä oli mutkien suoraksi vetämistä, perustuslaillista kikkailua.
Vasemmistoliiton Katja Hännisen mukaan täysin ilman oikeusturvaa jäävät erityisesti ne ihmiset, jotka tarvitsevat paljon palveluita.
– Puhutaan vammaisista, vanhuksista ja monisairaista ihmisistä. Heidän oikeusturvansa heikentyy huomattavasti.

“Sote saastuttaa sen, minne koskettaa”

Oppositioedustajien mukaan asiantuntijakuulemisista äänestettiin valiokunnassa neljä kertaa ja joka kerta kuulemiset estettiin hallituspuolueiden yhden äänen enemmistöllä. Heidän mukaansa yleensä tapana on, että jos yksikin valiokunnan jäsen haluaa kuulla asiantuntijoita päätöksensä vahvistukseksi, se sallitaan yhteisesti.
– Esimerkiksi kansalaisaloitteiden kohdalla lakivaliokunnalla on ollut toistasataakin kuultavaa ja nyt, kun puhutaan historian suurimmasta uudistuksesta ja sen oikeusturvakysymyksistä, emme saa yhtään kuultavaa. Jotenkin tuntuu, että sote saastuttaa sen, minne se koskettaa, luonnehti SDP:n Suna Kymäläinen.

STT

Kuvat:

Lisää kommentti

Jätä tästä kommenttisi

Uusimmat