Lounais-Häme

Minkin ja supikoiran voi kesäkuusta alkaen ampua ilman metsästäjätutkintoa – Myös yöammunnassa käytettävät laitteet sallitaan

Vaikka vieraslajien pyyntisäädökset monipuolistuvat, metsästäjän on yhä noudatettava etiikkaa. Esimerkiksi pentueet olisi syytä jättää rauhaan. Kuva: Heli Nurmi
Vaikka vieraslajien pyyntisäädökset monipuolistuvat, metsästäjän on yhä noudatettava etiikkaa. Esimerkiksi pentueet olisi syytä jättää rauhaan. Kuva: Heli Nurmi

Minkin ja supikoiran voi kesäkuun alusta lähtien tappaa kuka tahansa omalta maaltaan. Metsästyskorttia tappamiseen ei enää tarvita.

Myös piisami, rämemajava ja pesukarhu ovat vapaata riistaa kesäkuun alusta alkaen, mutta niistä ei seudullamme ole yleisesti vaivaa.

Uusi lainsäädäntö mahdollistaa myös yöammuntaan tarkoitetut tähtäyslaitteet sekä keinotekoiset valonlähteet ja ääntä synnyttävät laitteet vieraslajien ampumisessa. Aiemmin laitteita ei ole saanut käyttää.

Etiikka on yhä ykkösenä

Vaikka vieraslajeja saavat kesäkuusta alkaen pyytää muutkin kuin metsästäjätutkinnon suorittaneet, pitää pyynnissä noudattaa etiikkaa. Esimerkiksi vaatimukset luotiaseen luodin painosta ja osumaenergiasta säilyvät ennallaan. Omintakeisia tappamismenetelmiä ei ole lupa käyttää, vaan Metsästäjäliiton mukaan ampuminen on ainoa mahdollinen tapa lopettaa eläin eettisesti.

–Pitää muistaa, että eläimiä saa pyydystää ainoastaan henkilö, joka tuntee lain vaatimukset ja hallitsee pyyntimenetelmät ja lopettamisen. Suosittelemme, että pyynti suoritettaisiin aina asianosaavan metsästäjän kanssa. Metsästäjät pystyvät opastamaan pyyntilaitteiden käytössä ja tarvittaessa lopettamaan eläimen nopeasti ja kivuttomasti, sanoo Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen.

Myös Forssan metsästysseuran puheenjohtaja Tero Kosunen korostaa etiikkaa. Vaikka laissa ei enää erikseen kielletä esimerkiksi poikueellisen emon tappamista, se on kuitenkin yhä eettisesti väärin.

–En usko, että metsästys käy epäeettiseksi, vaikka säännöt löystyvät. Käytännössä muutokset tarkoittavat sitä, että metsästäjille tulee enemmän mahdollisuuksia pyytää vieraslajeja. Esimerkiksi valovahvistimen käyttö antaa nyt mahdollisuuden metsästää yöllä, jolloin supikoira on liikkeellä, Kosunen sanoo.

Supikoira levittää tauteja, minkki vie vesilinnut

Tero Kosusen mukaan haitallisten vieraslajien pyyntisäädösten monipuolistuminen on tervetullut uudistus, josta moni maanviljelijä on kiitollinen. Uudet säädökset saattavat edistää minkin ja supikoiran kannan laskua myös seuduilla, joissa ne on saatu pidettyä hyvin kurissa.

Kosusen mukaan supikoiran isoin ongelma ovat sen levittämät taudit. Supikoira tulee melko helposti myös ihmisasutuksen lähelle. Lisäksi supikoira syö metsäkanalintujen munat maapesistä. Minkki sen sijaan tyhjentää vesilintujen pesät.

Vaikka Metsästysseuran tavoitteena on se, että vieraslajeja olisi Suomen luonnossa mahdollisimman vähän tai ei lainkaan, Kosunen huomauttaa, että supikoirasta on hyvin vaikea enää päästä kokonaan eroon.

–Supikoira on siellä, missä sille on ravintoa. Esimerkiksi Forssan seudulla supikoirat viihtyvät erityisen hyvin Kiimassuon alueella.

 

Uusimmat