Lounais-Häme Forssan seutu

Mistä hyky säästää? Poliitikoilla eri näkemyksiä säästöjen onnistumisesta ja kuntien roolista maksajana

Poliitikoilla eriäviä näkemyksiä siitä, pysyykö hykyn budjetti kuntien määräämässä raamissa ja miten säästöt toteutetaan.
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän pitää etsiä entistä hanakammin säästökohteita, koska yhtymähallitus päätti jatkaa yöpäivystystä Forssan sairaalassa. Kuva: Tapio Tuomela
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän pitää etsiä entistä hanakammin säästökohteita, koska yhtymähallitus päätti jatkaa yöpäivystystä Forssan sairaalassa. Kuva: Tapio Tuomela

Hykyn yhtymähallitus päätti maanantaina, että yöpäivystys säilyy Forssan sairaalassa ainakin vuoden 2022 loppuun asti. Samat poliitikot ovat olleet seudun kuntien valtuustoissa aiemmin päättämässä, etteivät Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän menot saa kasvaa tänä vuonna yli kolmella prosentilla.

Tästä herää kysymys, millä hyky onnistuu pysymään annetussa raamissa? Tarvitseeko kuntayhtymä vetoapua, suomeksi sanottuna lisää rahaa omistajakunniltaan ja jos, niin mistä jo valmiiksi talouskurimuksessa elävät kunnat kaivavat lisärahan hykylle, karsimalla omia menojaan vai korottamalla veroprosenttia?

Pelko irtisanomisista

Näissä kysymyksissä hykyn talouden tasapainottamisryhmään kuuluvien päättäjien vastaukset jakaantuvat. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) äänesti yöpäivystyksen lakkauttamisen puolesta. Lepola myöntää, että paine äänestää toisin oli kova, mutta hän halusi toimia vastuullisesti, ei pelaten poliittista peliä tai ääniä keräten.

Lepola sanoo, että yöpäivystyksen lakkauttamisesta olisi ollut tiedossa selkeitä ja kiistattomia säästöjä.

– Muuten en olisi ollut yhtymäjohtajan esityksen kannalla. Nyt säästöpaineet kohdistuvat palveluihin, jotka koskettavat laajempaa joukkoa. Kahden miljoonan säästöjä ei saada helpolla. Lakisääteiset palvelutarpeet kasvavat ja samalla kasvaa pelko esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden päättämisestä, lomautuksista ja sijaisten vähentämisestä, Lepola sanoo.

– Toivoisin, että yöpäivystyksen säilyttämisen puolesta äänestäneet kertovat konkreettisesti, mistä säästöt saadaan aikaan. Kun arvovalinta on tehty, säästöjä on haettava tasapuolisesti, hän jatkaa.

Lepola näkee, että hyky ei selviä kuntien asettamasta raamista tälle vuodelle. Käytännössä se tarkoittaa, että omistajakuntien on annettava hykylle lisää rahaa.

Veroprosenttien nosto edessä

Samaa sanoo Tapio Virtanen (vas.). Yöpäivystyksen säilyttämisen puolesta äänestänyt Virtanen näkee, että hykyn on vaikea löytää säästöjä, joten paineet kohdistuvat ennen kaikkea kuntiin.

– Peruskuntien on valutettava rahaa terveydenhuoltoon ja lopetettava hömppä. Vanhuksista ja lapsista ei voi karsia senttiäkään, mutta kunnat voivat karsia ylimitoitettuja koulutuksiaan ja nollaseminaarejaan. Näillä on aika pian katettu yöpäivystyksen aiheuttamat kustannukset, Virtanen näkee.

Virtasen mukaan veronkorotukset ovat seudun kunnissa edessä joka tapauksessa. Hänen mukaansa tämän vuoden loppuun asti on aikaa selvittää hykyn kulurakennetta. Jos kolmen prosentin raamiin ei päästä, tarvitaan lisärahaa kunnilta.

Päätöksiä uskallettava tehdä

Jouko Haonperä (kok.) äänesti yöpäivystyksen lakkauttamisen puolesta. Haonperä pitää mahdollisena, että hyky joutuu sopeuttamaan sellaisia palveluja, jotka koskevat laajempaa joukkoa kuin yöpäivystyksen lakkauttaminen olisi koskenut.

– Yöpäivystys on koko hyvinvointikuntayhtymässä ihan marginaalinen juttu taloudellisesti, mutta tietenkin yksilön kohdalla tärkeä, hän huomauttaa.

Haonperä uskoo, että hyky pääsee kuntien asettamaan raamiin, kunhan päätöksiä uskalletaan tehdä. Silti seudun kuntienkin pitää hänen mielestään sopeuttaa ja organisoida uudelleen omia toimintojaan.

Omahoitajamalli terveyskeskukseen?

Yöpäivystyksen jatkon kannalla ollut Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) kehuu muiden poliitikkojen tapaan viranhaltijoiden valmistelua hykyn säästötoimissa. Hän uskoo, että FSHKY kykenee löytämään vaaditut säästöt ilman, että kuntien tarvitsee antaa hykylle lisää rahaa.

Anttilan mukaan säästöjä saadaan aikaan toimintatapoja muuttamalla. Hän nostaa esimerkiksi muun muassa Porissa ja Huittisissa toimivan omahoitajamallin. Siinä terveyskeskuksen omahoitaja konsultoi asiakasta ja ohjaa tarvittaessa lääkärille.

Hän parantaisi tiedonkulkua ja karsisi päällekkäisiä toimintoja Forssan ja Hämeenlinnan sairaaloiden väliltä.

– Kustannustietoisuuden seuranta on saatava koko hykyyn. Se on koko talon yhteinen asia, jonka yhtymähallitus viime kädessä linjaa.

Anttila pitää irtisanomisista puhumista dramatisointina, eikä koe sitä tässä vaiheessa tarpeelliseksi keskusteluksi. FL

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic