Lounais-Häme Forssan seutu

Onko lautasella vuonna 2030 laboratoriolihaa tai bioreaktorilla tuotettua ruokaa? – Tulevaisuuden ruoka hautuu tutkijan aivoissa

Tulevaisuudessa syömme kasvispohjaista juustoa, laboratoriokasvatettua lihaa ja ruoan ominaisuuksia muuttavia entsyymejä. Osa muutoksista on pakollisia, mutta itse ruoka on jatkossakin nautinnon lähde.
Syömmekö tulevaisuudessa omenapiirakkaa vai piirakkaa, joka maistuu omenalta? FAI:n catering-alan kolmannen vuoden opiskelija Santeri Ahtiainen (oik.) leikkaa piirakkaa tarjoiltavaksi Tulevaisuus Cafen asiakkaille. Kuva: Lassi Puhtimäki
Syömmekö tulevaisuudessa omenapiirakkaa vai piirakkaa, joka maistuu omenalta? FAI:n catering-alan kolmannen vuoden opiskelija Santeri Ahtiainen (oik.) leikkaa piirakkaa tarjoiltavaksi Tulevaisuus Cafen asiakkaille. Kuva: Lassi Puhtimäki

Siinä missä kuluttaja miettii, mitä panisi suuhunsa tänään, elintarvikeala pähkäilee jo ensi vuosikymmenen syömisiä. Onko lautasella vuonna 2030 laboratoriossa tuotettua lihaa? Syökö kuluttaja lounaalla bioreaktorilla tuotettuja ruokalajeja, joita vielä ei ole keksitty? Onko liha luksustuote, jota syödään vain juhlapäivinä?

Nykyään markkinoilla on jo lukuisia lihavalmisteet korvaavia tuotteita. Vaikka kasvispohjaisten tuotteiden kysyntä kasvaa reippaasti, eivät ne välttämättä syrjäytä lihatuotteita markkinoilla.

– Uudet tuotteet tulevat perinteisten tuotteiden rinnalle. Näin on jo käynyt ja uskon, että kehitys jatkuu samanlaisena, sanoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter.

Jauhelihapihvin korvaavat tuotteet ovat jo markkinoilla. Lihajalosteiden korvikkeita on ollut kauppojen hyllyillä jo jonkin aikaa. Kokolihapihvin korvaavaa ei-lihapitoista elintarviketta on yritetty luoda, mutta toistaiseksi siinä ei ole vielä onnistuttu.

Seuraava askel elintarviketeollisuudessa on Reuterin mukaan juuston korvaaminen ei-eläinperäisellä, vastaavalla tuotteella. Toistaiseksi alkuperäisen veroista juuston korviketta ei ole onnistuttu kehittämään, vaikka vegaanisia juustoja on viime aikoina markkinoille tullutkin.

– Maitotuotteiden korvikkeita on ollut jo varsin pitkään ja osa niistä, kuten kauramaito, ovat jopa parempia kuin alkuperäiset tuotteet. Juusto on kuitenkin hankalampi pala purtavaksi. Luulen, että hyvän korvaavan tuotteen kehittämiseen menee vielä ainakin muutama vuosi, Reuter arvioi.

Ostamisen muutos mullistaa kaiken

Ruoan uudet raaka-aineet eivät ole Reuterin mukaan kuitenkaan ainoa, eivätkä edes suurin lähitulevaisuuden muutos tuotantoketjussa. Hän uskoo, että ruoan osto- ja hankintatavassa koetaan iso mullistus lähimmän vuosikymmenen aikana.

– Ostaminen siirtyy erilaisille digitaalisille alustoille. Uskon, että kaupan kassalla tapahtuva tavaroiden maksaminen on historiaa ensi vuosikymmenellä. Ihmiset tilaavat jo nyt ruokaa kotiin ja tämä tulee yleistymään. Ruoan kuljettaminen tulee olemaan kasvava bisnes ja koko ajatus ruoan maksamisesta ja kuljettamisesta tulee muuttumaan täysin, Reuter ennustaa.

Keittiölaitteista löytyy jo nykyään älyteknologiaa ja tulevaisuudessa älyteknologia ruoan valmistuksessa tulee lisääntymään. Tulevaisuuden suurtalouskeittiöissä nähdään todennäköisesti jonkinlaisia työrobotteja.

Mandariinirahkakakkua vai lohivoileipäkakkua? Ulkonäkö on ensiksi mainitun, maku jälkimmäisen.Näin molekyyligastronomia ravistelee ruokatottumuksia. Kuva: Lassi Puhtimäki

Mandariinirahkakakkua vai lohivoileipäkakkua? Ulkonäkö on ensiksi mainitun, maku jälkimmäisen.Näin molekyyligastronomia ravistelee ruokatottumuksia. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kulutusta vähennettävä tai tekniikkaa uudistettava

Ruoan tuotanto on keskellä suurta murrosta. Maapallon väestö kasvaa ja lisääntyvä määrä ihmisiä pitää ruokkia. Ilmaston lämpenemisen vuoksi ravinto pitää tuottaa aiempaa kestävämmin päästöjen vähentämiseksi. Myös viljelykelpoisen maa-alan väheneminen ja ilmaston lämpenemisen tuomat muut ongelmat haastavat perinteiset ruoan tuottamisen menetelmät.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri huomauttaa, että globaalin lihan kulutuksen pitäisi lähitulevaisuudessa kääntyä laskuun, jotta päästötavoitteet olisi edes jotenkin mahdollista saavuttaa. Suurin osa maatalouden päästöistä syntyy tuotantoeläinten kasvatuksesta mm. rehutuotannon kautta ja meillä Suomessa erityisesti turvepeltojen viljelystä.

Mikäli lihatuotannon päästöille ei tehdä mitään tällä vuosikymmenellä, joudutaan muilla yhteiskunnan aloilla tekemään kohtuuttoman suuria päästöleikkauksiaMikäli lihatuotannon päästöille ei tehdä mitään tällä vuosikymmenellä, joudutaan muilla yhteiskunnan aloilla tekemään kohtuuttoman suuria päästöleikkauksia.
– Toisaalta tavoite pitää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteessa vaatii isoja ja nopeita toimia kaikilla sektoreilla, myös kulutuksessa, Katajajuuri sanoo., Katajajuuri sanoo.

Hän muistuttaa, että vaikka lihankulutus ei laskisi odotetulla tavalla, eläintalouden päästöjä voidaan vähentää myös muilla keinoilla. Nykyistä ympäristöystävällisempi tuotantoteknologia voi vaikuttaa merkittävästi päästöihin.

 

Kotisirkkojen kasvatus kaatui kannattamattomuuteen. Nyt sirkkabisnes odottaa sopivaa teknologiaa ja uusia tuoteinnovaatioita. Kuva: Lassi Puhtimäki
Tulevaisuuden proteiinina mainittujen kotisirkkojen kasvatus kaatui kannattamattomuuteen. Nyt sirkkabisnes odottaa sopivaa teknologiaa ja uusia tuoteinnovaatioita. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kulutuksen suunta kääntyy hitaasti

Katajajuuri ei usko, että ihmisten kulutustottumuksissa tapahtuu suuria muutoksia, vaikka lihan vaihtaminen kasvisvaihtoehtoihin onkin jonkinlainen trendi. Hän kuitenkin huomauttaa, että tulevaisuutta on vaikea ennustaa.

– Aika harvoin kulutustottumuksissa tapahtuu nopeita liikkeitä suuntaan tai toiseen. Uskon, että kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena eli kasvisruoan käyttö lisääntyy hiljalleen, mutta se ei korvaa lihankulutusta, ainakaan kokonaan.

Katajajuuri uskoo, että lihatuotteiden tilalle kehitetään kuitenkin koko ajan lisää tuotteita. Myös kala proteiinin lähteenä voi nostaa suosiotaan. FL

 

 

Fingerpori

comic

Näkoislehti

30.3.2020

Uusimmat