Lounais-Häme Hämeenlinna

Mitä seuraa Hämeen poliisin laittomasta kotietsinnästä? - "Toivottavasti nämä poliisit ymmärtävät, että näin ei voi tehdä"

Hämeen poliisilaitoksen poliisit tekivät laittoman kotietsinnän Riihimäellä viime vuoden maaliskuussa. Hovioikeus totesi poliisien toimineen väärin, mutta ei määrännyt rangaistusta.
Hämeen poliisilaitoksen konstaapelit tekivät oikeuden laittomaksi toteaman kotietsinnän viime vuoden maaliskuussa. Poliisitalo Miekkalinnassa ratkotaan myöhemmin, koituuko etsinnästä seuraamuksia poliiseille. Kuva: Riku Hasari
Nyt huumerikoksista syytetyt miehet olivat tutkintavankeudessa Hämeenlinnassa. Kuva: Riku Hasari

Turun hovioikeus antoi tämän viikon torstaina päätöksen, jonka mukaan kaksi Hämeen poliisilaitoksen siviiliasuista konstaapelia oli myöhään illalla tehnyt oma-aloitteisesti laittoman kotietsinnän asuntoon Riihimäellä maaliskuussa 2019.

Hovioikeus piti asukkaan oikeuksien loukkaamista kuitenkin niin lievänä, että pelkkä asian toteaminen hovioikeuden päätöksessä oli riittävä seuraamus.

Mitä tästä hovioikeuden päätöksestä seuraa, Hämeen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Tero Seppänen?

– Vaikka hovioikeuden päätöstä kunnioitamme ja noudatamme, niin käräjäoikeushan oli eri mieltä ja piti etsintää laillisena. Nämä nyt ovat eri kantoja.

Mutta ylemmän oikeusasteen päätöshän on se, joka merkitsee.

– Kyllä, hovioikeuden päätöksen mukaan tässä mennään, ja se luetaan meillä tarkkaan läpi perusteluineen.

Tuleeko tästä lainvastaiseksi todetusta etsinnästä seuraamuksia sen tehneille poliiseille?

– Kurinpitomenettely on mahdollinen, jos siihen päätetään mennä. Oikeusyksikkö ja minä emme ole vielä ehtineet käydä tätä asiaa niin perusteellisesti läpi.

– Ainakin meidän on käytävä läpi tarvitaanko lisäkoulutusta, ettei kyse ole siitä, ettei osata säännöksiä.

Hovioikeuden mukaan tässä rikottiin niin poliisilain, pakkokeinolain kuin esitutkintalainkin määräyksiä. Eikö jokaisen poliisin pitäisi osata ne jo?

– Kyllä niiden on oltava poliisien tiedossa, ne ovat meidän jokapäiväisen työn peruslait.

Kotietsinnästä ei tehty lain vaatimaa etsintäpäätöstä eikä pöytäkirjaa. Etsinnästä ei siis ole olemassa mitään dokumentaatiota. Näetkö tässä ongelmaa?

– On siinä ongelma, poliisin toiminta pitää aina dokumentoida.

Asunnon omistaja kertoi käräjäoikeudessa, että toinen poliiseista olisi luvannut unohtaa koko käynnin ja takavarikot, jos tämä antaisi poliiseille tietoja. Toisena vaihtoehtona tarjottiin hänen kiinniottamistaan ja tietokoneen sekä puhelimen tutkimista. Onko tällainen rikosten unohtaminen normaali käytäntö, joka on poliisimiehen päätettävissä etsintätilanteessa?

– En ala puimaan tätä väitettä yksityiskohtaisesti, sillä sitähän ei ollut hovioikeuden päätöksessä, vaan käräjäoikeudessa. Oikeudenkäyntien aikana esitetään erilaisia väitteitä, joista osa on totta ja osa ei.

Ihmisoikeuskysymyksiin erikoistunut asianajaja ja prosessioikeuden dosentti Markku Fredman pitää hovioikeuden päätöstä merkittävänä, vaikka se tyytyykin vain toteamaan tapahtuneen virheen ilman seuraamuksia.

– Kotirauha on suojattu vahvasti perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa ja tämä on merkittävä kannanotto siitä, että virkamiehet ovat menetelleet virheellisesti. Toivottavasti viimeistään nyt nämä poliisit ymmärtävät, että näin ei voi tehdä.

Fredman pitää ihmisoikeusloukkauksen kirjaamista tärkeimpänä seuraamuksena.

– Se on merkittävä osoitus siitä, että oikeusvaltio toimii. En usko, että muutaman satasen korvaus uhrille muuttaisi tilannetta mitenkään.

– Poliisille hovioikeuden viesti on selvä: epäilyjä saa tutkia ja kotietsintöjä saa tehdä, mutta sen pitää perustua tutkinnanjohtajan tai komisarion antamaan määräykseen ja se pitää tehdä lainmukaisesti.

Mahdollisuus viedä kotietsinnän laillisuus tuomioistuimen ratkaistavaksi tuli lakiin vuonna 2011 sen jälkeen, kun Markku Fredman voitti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT) useita valituksia Suomen valtiota vastaan. Fredman oli tämän jälkeen mukana laatimassa nykyisiä pakkokeinosäännöksiä.

Monissa Euroopan maissa kotietsinnöistä päättää tuomioistuin tai esitutkintaa johtava syyttäjä. Suomessa komisariotasoinen tai ylempi poliisi voi määrätä kotietsinnän omalla harkinnallaan.

– Suomessahan ei aiemmin ollut mitään etu- eikä jälkikäteiskontrollia kotietsinnöissä. Itse pidän tätä jälkikontrollia parempana, sillä kun etsintöjä tehdään melkein 30 päivässä, olisi niistä etukäteen päättävä tuomioistuin käytännössä vain kumileimasin.

Korkein oikeus otti Suomessa ensimmäisen kerran kantaa kotietsinnän laillisuuteen vuonna 2014. Tämän jälkeen useilla ennakkopäätöksillä on linjattu muun muassa oikeudesta saada korvauksia laittomasta etsinnästä sekä siitä, millä perustein kotietsintöjä voidaan tehdä öisin.

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos tekivät viime vuonna 10 747 kotietsintää. Määrä on laskenut vuoden 2014 uudesta pakkokeinolaista lähtien.

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic