Lounais-Häme Lounais-Häme

Mitä teet, jos Forssan seudulta katkeavat sähköt ja vesi? – "Jokaisen pitää pärjätä 72 tuntia, kotivara on löydyttävä"

– Olemme tottuneet liian hyvään, siksi emme varaudu, toteaa Hämeen Pelastusliiton Saku Rouvali. Poikkeuksellisia tilanteita voi ennakoida kotivaralla.
Saku Rouvali ohjeistaa, että kotivarassa tulee olla ainakin puhdasta vettä sekä hyvin säilyvää ruokaa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Saku Rouvali ohjeistaa, että kotivarassa tulee olla ainakin puhdasta vettä sekä hyvin säilyvää ruokaa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kuvittele tilanne, jossa historiallisen ankaraksi äitynyt myrsky tuhoaa infrastruktuuria pitkin Lounais-Hämettä ja katkoo sähköt kodistasi moneksi päiväksi. Tai jos seudulla tapahtuisi “nokiat” – siis vesikriisi, jonka vuoksi juomavesi olisi käyttökiellossa pahimmillaan viikko- tai kuukausitolkulla.

Kuinka pitkään selviäisit omillasi?

– Jokaisen pitää pärjätä 72 tuntia omillaan. Kotivara on löydyttävä jokaisen kotoa, Lounais-Hämeessäkin muun muassa vapaapalokunnissa toimiva Hämeen Pelastusliiton koulutuspäällikkö Saku Rouvali sanoo.

72 tuntia eli kolme vuorokautta on Rouvalin mukaan ajanjakso, jonka jälkeen viranomaisten pitäisi saada niin sanotusti homma haltuun esimerkiksi veden- tai ruoanjakelun suhteen. Kotivara on jokaisen kotoa löytyvä varmuusvarasto, jolla selvitään pahimman yli.

Eikä kriisin tarvitse olla edes suuri, että kotivarasta on hyötyä.

– Jos sairastut esimerkiksi pitkään kuumejaksoon, etkä pääse kauppaan, kotona olisi hyvä olla jotain syötävää.

Kotivaran sisältö on jokaisessa perheessä yksilöllinen, Rouvali toteaa. Sen pitää koostua tarvikkeista, joita ilman talous ei yksinkertaisesti pärjää kolmea vuorokautta. Osalla perheistä siihen saattavat kuulua esimerkiksi lemmikin tarvikkeet, toisilla omat lääkkeet.

Jokaisessa perheessä tarvitaan vähintään ruokaa ja juomista.

– Puhdasta vettä tulisi olla pulloissa aina kolme litraa henkilöä ja päivää kohden, lisäksi puhtaita kannellisia astioita veden hakemista varten. Syötäväksi kannattaa kotivaraan hankkia sellaista, mitä perheessä normaalistikin syödään – vaikkapa makaronia, valmispuuroja, säilykkeitä, hernekeittopurkkia, Rouvali luettelee.

Rouvalilla on itsellään kotivarana esimerkiksi pastaa, tonnikalaa, purkkilihaa ja erilaisia keittoja.

– Sellaisia elintarvikkeita, joita syömme normaalistikin.

Kotivaraa ei kannatakaan jättää kaapin perälle vain kriisiä odottamaan, vaan tuotteiden pitäisi olla sellaisia, että niitä käytetään tavallisessa arjessa ja niissä on vaihtuvuutta. Hädän iskiessä harva asia olisi ikävämpää kuin se, että kaikissa pahan päivän varalle säästetyissä ruoissa on mennyt parasta ennen -päiväys jo vuosikausia sitten umpeen.

Rouvali toteaa, että maaseudulla asuvilta vanhemmilta ihmisiltä kotivara usein löytyy. Enemmän hän on huolissaan nuoremmista.

– Vanhemmat ovat tottuneet, että kaupassa ei käydä joka päivä. Moni nuori taas on tottunut, että lämpöä tulee, kunhan kääntää termostaattia ja rahaa tulee automaatista.

Nykyään usein Rouvalin mukaan tuudittaudutaan ajatukseen, että “ei ennenkään ole mitään sattunut”.

– Olemme tottuneet liian hyvään, siksi emme varaudu. FL

Mitä kannattaa pitää kotivarana?

Juotavaksi pullotettua vettä

Esimerkkejä ruokavaihtoehdoista

Tuoreita hedelmiä, kasviksia ja juureksia sekä säilykkeitä

Leipää, näkkileipää, riisikakkuja, korppuja

Pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä

Hilloja, soseita, muroja, myslejä, hiutaleita

Mehuja, mehukeittoja, huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia

Kala-, liha- ja papusäilykkeitä

Välipalapatukoita, keksejä, suklaata, sipsejä

Muita tarvikkeita

Lääkkeitä

Tölkinavaaja, muovipurkkeja, kynttilöitä ja tikkuja

Radio, taskulamppu ja paristoja

Hygieniatarvikkeita, vaippoja yms.

Käteistä rahaa

Lemmikkieläinten tarvikkeita

Lähde: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Martat

Fingerpori

comic

Uusimmat