Lounais-Häme Tammela

Miten elämä sujuisi 1900-luvun alun oloissa? – Lapset pohtivat

Tammelalainen Vertti Koskelo ei taatusti pesisi vaatteitaan nyrkkipyykillä. Lopella asuva Vilma Voivala jäisi kaipaamaan sähköä ja kännykkää, jos hän joutuisi elämään 1900-luvun alun elämää.
Eetu Lindholm testasi pyykin pesemistä pyykkilaudalla. Talkoolainen Sirkku Anttila, Eetun serkku Eerika Peltonen ja sisar Anni Lindholm seurasivat taustalla. Seurue tuli Korteniemeen vastarannan mökiltä soutuveneellä. Kuva: Lassi Puhtimäki
Eetu Lindholm testasi pyykin pesemistä pyykkilaudalla. Talkoolainen Sirkku Anttila, Eetun serkku Eerika Peltonen ja sisar Anni Lindholm seurasivat taustalla. Seurue tuli Korteniemeen vastarannan mökiltä soutuveneellä. Kuva: Lassi Puhtimäki

– Suurin huolenaihe olisi varmaan se, että kaverit asuisivat kaukana. Toinen ongelma olisi kylmyys, johon ei välttämättä osaisi varautua.

Näin pohti Vilma Voivala kokemiaan ongelmia, jos hänet siirrettäisiin 1900-luvun alkuvuosikymmeniin.

Vilma uskoo, että ilman valmiita leluja voisi pärjätä, koska niitä voisi tehdä itsekin. Ilman sähköä ja kännykkää hän ei kuitenkaan tulisi toimeen.

– Olisi silti kiinnostavaa kokeilla elää siten, kuin ennen vanhaan, Vilma tuumasi.

Vilma Voivala nikkaroi itselleen puulehmän. Kuva: Lassi Puhtimäki
Vilma Voivala nikkaroi itselleen puulehmän. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kortenimen Perinnetilalla järjestettiin keskiviikkona Lasten perinnepäivä, jossa lapset pääsivät tutustumaan 1900-luvun alkuvuosikymmenten työtapoihin ja arkeen. Perinnetilalla esiteltiin esimerkiksi pärekaton ja köyden tekoa, villan karstaamista, perunan kylvöä, nikkarointia, kehräämistä ja vaatteiden pesua pyykkilaudalla.

Lapset vaikuttivat olevan innoissaan entisajan työtavoista.

– Perinnepäivässä konkretisoituu se, mistä mummu puhuu, kun hän puhuu omasta lapsuudestaan, tuumasi forssalaisäiti Maria Arjoniemi.

Hän toi lapsensa tutustumaan 1900-luvun alun elämään, jotteivät lapset pitäisi itsestäänselvyytenä sitä, mitä heillä nyt on.

Forssalainen Nea Arjoniemi on kokenut matonpesijä. Maton pesu on hänen suosikkikotityönsä kesällä, joten se sujui kätevästi myös perinnepäivässä. Talkoolaisena toiminutta Aila Hettulaa huoletti, että pestävät matot loppuvat kesken. Kuva: Lassi Puhtimäki
Forssalainen Nea Arjoniemi on kokenut matonpesijä. Maton pesu on hänen suosikkikotityönsä kesällä, joten se sujui kätevästi myös perinnepäivässä. Talkoolaisena toiminutta Aila Hettulaa huoletti, että pestävät matot loppuvat kesken. Kuva: Lassi Puhtimäki

Sama viesti tuntui olevan tärkeä monille vanhemmille.

Esimerkiksi tammelalaisen Johanna Lumpeen mukaan lapset viihtyvät perinnepäivässä yllättävän hyvin.

– On ihanaa, että perinnetietous siirtyy sukupolvelta toiselle. Perinteisten töiden tekeminen kiinnostaa lapsia, koska niitä saa tehdä käsin, Lumme sanoi.

Hänen poikansa Otto Nikkilä pohdiskeli, että vanhanajan laitteita voisi tehdä jopa itse. Hänen visiossaan kotipihan varastorakennukseen sopisi pärekatto, jollaista Otto pääsi tapahtumassakin rakentamaan.

– Pärekaton tekeminen oli kaikista hauskinta, lapsi tuumasi.

Tammelalainen Otto Nikkilä harjoitteli karstamyllyn käyttöä Aada Lehtisen opissa.

Tapahtumaa järjestänyt Anne Halla-aho ei ollut lainkaan yllättynyt lasten suuresta innostuksesta:

– Perinteiset käsityötavat kiinnostavat lapsia ihan yhtälailla kuin aikuisia. Siitä hyvä todiste on Koiramäen kirjojen suosio. Lapsia kiinnostaa tietää, miten mummu on viettänyt lapsuutensa.

Halla-ahon mukaan vanhat työtavat jäävät parhaiten lasten mieliin, kun niitä pääsee itse kokeilemaan. Juuri siitä syystä hän pitää Lasten perinnepäivää tärkeänä.

Ellenia Koskelo rakastaa eläimiä. Hänen veljensä Vertti Koskelo hämmästeli 1900-luvun alun elämäntapaa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Ellenia Koskelo rakastaa eläimiä. Hänen veljensä Vertti Koskelo hämmästeli 1900-luvun alun elämäntapaa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Osa lapsista hämmästyi suuresti entisajan elinoloista. Miten selvittiinkään ilman sähköä? Pitikö perunat oikeasti kylvää itse maahan? Voiko olla totta, että pyykinpesukone on melko nuori keksintö?

Tammelalainen Vertti Koskelo tuumasi, että häneltä jäisi pyykit pesemättä, jos hänet siirrettäisiin 1900-luvun alkuvuosikymmeniin.

– Pyykkiä en pesisi, enkä tekisi ruokaa ilman sähköä. Hankkisin kyllä ongen, Vertti tuumasi. FL

Uusimmat