Lounais-Häme Tammela

Miten rakennetaan pitäjäläisten yhteinen juhla? Tammelassa valmistaudutaan 600-vuotisjuhlavuoteen

Seurakunta ja kunta kaipaavat kuntalaisten toiveita ja ideoita juhlavuodelle. Työryhmiinkin mahtuu vielä.
Tammelan 600-vuotisjuhlavuotta suunnitellaan yhdessä kuntalaisten, kunnan ja seurakunnan kanssa. Kanttori Katja Korjalla muhii jo monta ideaa vuodelle 2023. Kuva: Lassi Puhtimäki
Tammelan 600-vuotisjuhlavuotta suunnitellaan yhdessä kuntalaisten, kunnan ja seurakunnan kanssa. Kanttori Katja Korjalla muhii jo monta ideaa vuodelle 2023. Kuva: Lassi Puhtimäki

Vuosi on lyhyt aika, kun suunnitellaan kuutta vuosisataa juhlistavaa ohjelmaa.

– Siksi olemmekin jo aloittaneet, huomauttavat Tammelan vapaa-aikasihteeri Päivi Paija ja Tammelan seurakunnan kanttori Katja Korja.

Paija ja Korja eivät ole suunnittelemassa juhlavuotta suinkaan kaksin, vaan viime syksynä Tammelassa perustettiin pienempiä työryhmiä tehtävää varten.

– Ryhmiin kaivataan lisää väkeä ideoimaan. Minulle voi ilmoittautua, Paija toteaa.

– Seurakunnassakin odotetaan toiveita, ideoita ja ajatuksia siitä, millaiseksi juhlavuosi voisi muodostua. Saa soittaa, viestiä tai vaikka poiketa kertomaan, Korja lisää.

Työryhmiltä ideoita toimikunnalle

Työryhmät on järjestetty teemoittain. Niitä ovat luonto, kylät, historia, liikunta, kulttuuri sekä lapset ja nuoret. Ryhmissä on jäseniä muun muassa Tammelan kylistä, yhdistyksistä ja yrityksistä.

Työryhmät esittelevät ideoitaan juhlatoimikunnalle.

– Juhlatoimikunnan tehtävänä on muun muassa katsoa kokonaisuutta ja juhlasuunnitelman taloutta. Jo elokuuhun mennessä pitää olla pohjat, jotka voidaan ottaa budjetin laadinnassa huomioon, Paija muistuttaa.

Toimikunta valitaan tammikuussa

Sivistyslautakunta ei vielä joulukuussa aikeista huolimatta valinnut virallista Tammela 600 -juhlatoimikuntaa.

– Valinta siirtyi tammikuun kokoukseen. Lautakunta halusi, että kartoitetaan luottamushenkilöiden kiinnostus osallistua toimikunnan työskentelyyn, kertoo sivistystoimenjohtaja Pekka Lintonen.

Suunnitelmana on, että kunta ja seurakunta nimeävät kumpikin kolme luottamushenkilöä sekä kolme toimihenkilöä toimikuntaan. Puheenjohtajan kutsuu sivistyslautakunta.

Juhlamessu kohokohdaksi

Seurakunnan kaikki työmuodot ovat Korjan mukaan kehittelemässä juhlavuoden ohjelmaa.

– Jo nyt on selvää, että juhlamessu on iso vuoden 2023 kohokohta, ja se sijoittuu Mikkelin päivään eli lokakuun ensimmäiseen päivään. Onhan Mikael kirkkomme suojelupyhimys, Korja kertoo.

Toinen kohokohta asettuu vuoden 2023 helatorstaihin: päivälle on seurakunnassa suunniteltu messu Saaren kansanpuistoon.

– Se voisi olla rovastikunnallinen, ja myös musiikkityö olisi vahvasti mukana.

Korja on löytänyt Tammelan messukirjasta ja katolisen ajan antifonaariosta vanhoja kirkkolauluja ja musiikkia. Niitäkin kuullaan juhlavuoden aikana.

– Minusta on hienoa, että voimme esittää sellaisia lauluja, joita kirkon seinät menneet sukupolvet ovat kuulleet vuosisatoja sitten.

Uutta näkökulmaa historiaan

Tammelassa on muutakin mietittynä juhlavuodelle kuin tapahtumia.

– Juuri juhlavuoden alla ilmestyy juhlakirja. Siihen kootaan artikkeleja vaikutusvaltaisilta kirjoittajilta, joilla on yhteyksiä Tammelaan. Sen teemana on historiaa 600 vuoden varrelta. Uutta näkökulmaa löytyy aina, Paija kertoo.

Vuonna 2022 syntyy myös Kaukolanharjun näkötornille uusi näyttely, joka palvelee myös juhlavuonna. Näkötornin oma 100-vuotisjuhla on vuonna 2026.

Kylästä pitäjäksi

Tammelan kylä mainittiin ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1423.

Keskiajan Suomessa muodostui ensin kirkkopitäjiä ja sitten hallintopitäjiä. 1500-luvulla Tammelan alue kuului Loimon hallintopitäjään.

Kun pitäjän keskus siirrettiin Pyhäjärven rannalta Hämeen Härkätien varteen, nimeksi tuli Portaan hallintopitäjä.

Se käsitti silloiset Tammelan ja Someron kirkkopitäjät eli nykyiset Forssan ja Someron sekä Jokioisten, Humppilan, Tammelan ja Ypäjän.

1800-luvulle asti Tammelan kirkkopitäjä käsitti nykyistä Forssaa ja Tammelaa vastanneen emäseurakunnan sekä Jokioisten, Humppilan ja Perttulan kappelit.

Kappeliseurakunnat saivat vuoden 1865 kunnallisasetuksella oman hallinnon ja pian myös kirkollisen itsenäisyyden.

Vuonna 1868 perustettu Tammelan kunta käsitti vanhan emäkirkonläänin.

Forssa erosi emäpitäjästä ja Forssan kylästä muodostettiin itsenäinen kauppala 1923.

Uusimmat

Fingerpori

comic