Lounais-Häme Forssa

Miten säilyttää laatu ja vetovoima, kun oppilasmäärä pienenee? Forssan yhteislyseo etsii keinoja

Forssan yhteislyseoon muutos tietää vähemmän ryhmiä ja opettajia.
Forssan yhteislyseon rehtori Simo Veistola ja lyseon johtokunta etsivät ratkaisuja pienenevien ikäluokkien ongelmaan. Nelisarjaisuuteen on varauduttava, Veistola toteaa.

Forssan yhteislyseo varautuu muutokseen. Opinahjon aloittavien ryhmien määrä vähenee, ainevalikoima supistuu ja opettajamääräkin pienenee.

Syynä on ikäluokkien pieneneminen. Forssan seudun syntyneiden määrä on alentunut merkittävästi vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2017 syntyi 214 lasta, kun lasten määrä oli vuonna 2000 vielä 361.

Jos lasten ja nuorten määrä Forssan seutukunnalla ei kasva, yhteislyseon oppilasmäärä laskee lähivuosina pysyvästi alle 450 oppilaan. Tänä syksynä yhteislyseossa aloitti viisi ryhmää. Kuuteen aloittavaan ryhmään tarvittaisiin yli 500 oppilasta.

– Laskeviin oppilasmääriin pitää vähitellen varautua. Nyt oppilaita on noin 450. Lähivuosina muutumme todennäköisesti nelisarjaiseksi lukioksi, lyseon rehtori Simo Veistola laskee.

Veistola korostaa, että Forssan yhteislyseo ei ole silti siirtymässä pienten lukioiden ryhmään.

– Suomen yli 400 lukiosta 200 on hyvin pieniä. Lyseo on jatkossakin todella elinvoimainen, laadukas ja kilpailukykyinen, hän lisää.

Forssan yhteislyseo on ollut kolmanneksi taloudellisin lukiokoulutuksen järjestäjä Suomessa. Se sija putoaa samalla kun oppilasmäärä laskee, sillä peruskustannukset pysyvät.

– Opettajamäärä mukautuu uuteen tilanteeseen eläköitymisten kautta.

Kehitys on nykyisten ennusteiden valossa Veistolan mukaan väistämätön. Hurjalta tilanne näyttää, kun nyt syntyvät ovat peruskoulunsa loppusuoralla. Silloin lukiossa saattaa olla kolme aloittavaa ryhmää.

Lyseon johtokunta pohti tilannetta ja mietti ratkaisuja uuteen tilanteeseen elokuisessa kokouksessaan.

– Tavoite on, että pyrimme edelleen laajaan kielten ja valinnaisaineiden valikoimaan. Muutokset eivät ole radikaaleja, Veistola toteaa.

Veistolan mukaan esimerkiksi vieraiden kielten aloittavat ryhmät voisivat vaihdella vuosittain, jotta ryhmäkoot saataisiin suuremmiksi.

Oma vaikutuksensa eri aineiden opetusryhmien muodostumiseen on lukiolaisten ahkeruudella ja yleissivistyksen arvostuksella.

– Jos lukiolaiset valitsevat minimikurssimäärän eli 75 kurssia ja keskittyvät aineisiin, jotka kohdentuvat vain jatko-opintoihin, se väistämättä supistaa kurssitarjontaa.

Myös etäopetus lisääntynee Forssan yhteislyseossa, mutta vain tiettyyn rajaan asti.

– Lähiopetuksella on lukiolaiselle valtavan suuri arvo, ja siitä haluamme pitää kiinni.

Yksi keino vastata muutoksen haasteisiin on yhteistyön rakentaminen sekä Hämeen Kesäyliopiston että Wahren-opiston kanssa esimerkiksi oppiainevalikoiman laajentamisessa.

Veistola aloitti elokuussa Wahren-opiston rehtorina.

– Käytännön yhteistyö konkretisoituu ensi vuonna.

Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikön kanssa yhteistyö on jo alkanut. Lyseolaiset voivat valita tiettyjä kursseja omaan opintokokonaisuuteensa HAMK:n tarjonnasta.

Muita täkyjä ei ole Forssassa ainakaan toistaiseksi jakoon tulossa. Monissa pienissä lukioissa oppilaista kilpaillaan esimerkiksi ilmaisilla oppimateriaaleilla, tietokoneilla, ajo-opetuksella, edullisella asumisella tai matkatuella.

Veistola sanoo, että Forssa kilpailee laadukkaalla opetuksella, modernilla lukiolla ja kunnossa olevilla tiloilla.

– Myös urheiluakatemiamme lisää houkuttelevuutta. Se voi tuoda oppilaita muualta, mutta ennen kaikkea seutukunnan omien urheilevien nuorten ei tarvitse lähteä lukio-opintoihin muualle. Selvitämme myös mitä muuta erityistä voisimme tarjota ja siten houkutella opiskelijoita.

Yhteislyseo ei Veistolan mukaan aio lähteä kilpailemaan peruskoulunsa päättävistä paikallisen ammattikoulutuksen kanssa.

– Opinto-ohjaajat tekevät alueen peruskouluissa hyvää työtä ja etsivät oppilaiden kanssa sitä kullekin oikeaa toisen asteen opiskelupaikkaa. FL

Uusimmat

Näkoislehti

22.9.2020

Fingerpori

comic