Lounais-Häme

Monen elämänuran mies

Kesätammelalainen Ilkka Luoti asuu talvet Espanjassa, Alhama de Granadan kylässä. Siellä hän laittelee kuntoon taloa, josta tulee hänen kotinsa ja vierailevien taiteilijoiden residenssi.

Residenssin avajaiset ovat syksyllä, mutta nyt hän on vielä Suomessa. Tiistaina 4.7. Tammelan kunnantalossa soiva Heinäjazz on hänen ideoimansa, ja lisäksi hän juontaa konsertin.

Heinäjazz soi myös Radio Finlandiassa. Ulkosuomalaisten radioasema kuuluu Espanjassa ja netin välityksellä ympäri maailman. Luoti juontaa talkootyönä asemalle Jazzilta-ohjelmaa.

-On ollut mielenkiintoista paneutua uudestaan musiikkiin. Soitan ohjelmassa 1920–60-lukujen musiikkia eli vanhaa kunnon jazzia, Luoti hymyilee.

Hän on juontanut ohjelmaa jo pari vuotta.

-Olen toimittanut yli kolmesataa ohjelmaa, hän kehaisee.

Luoti on itsekin soittanut pitkään bassoa erilaisissa yhtyeissä.

-Kiersin tanssilavoja ympäri Suomen. Kolmetoista vuotta oikeastaan vain joulut ja pitkäperjantait olivat vapaita, hän toteaa.

Yksi tapaus jäi mieleen.

-Olin muuttanut Forssasta Helsinkiin. E-liikkeen ravintolaketjun manageri kysyi minua Tammeen kuukaudeksi soittamaan, mutta sanoin, ettei minulla ole täällä nyt bändiä. Hän pyysi kasaamaan sellaisen. En saanut kasaan kuin kitarabändin! Meitä oli kvartetti: kolme kitaraa ja minä bassossa. Otin sitten mukaan vielä Kari Teräväisen, joka soitti bändissäni Riihimäellä. Nyt Forssan historiankirjoissa kerrotaan, että toin kitaramusiikin Forssaan – vaikka oikeastaan vihaan kitaramusiikkia, Luoti virnistää.

Hän soitti myös NMKY:n orkesterissa.

-Kerran soitettiin Johanneksen kirkossa Bach-konsertti. Soitin yhden C:n vahingossa puoliksi Cis-nuottina, mutta ajattelin, ettei kukaan kai ehtinyt kuulla. Konsertin jälkeen kapellimestari pyysi minut sivuun ja sanoi: “Pääsit vähällä. Kun itse tein saman virheen pasuunalla, kapellimestari von Karajan heitti minua hopeakellolla päähän kesken konsertin!”

Luoti kertoo tulleensa vuosien varrella ylikriittiseksi soittamisensa suhteen. Hän aikoi lopettaa pitkään, mutta lopullinen niitti tuli, kun hän loukkaantui lavalla.

-Mustasukkainen mies heitti naisystävänsä syliini kesken soittamisen, ja kaaduin lattiaan nainen sylissäni.

Luodin häntäluu murtui ja hän päätti, että nyt riitti. Muusikon ura loppui siihen. Sen jälkeen hän on pysynyt mieluummin kuuntelijana.

Kuvataiteilijana paremmin tunnettu Luoti rinnastaa edelleen musiikin ja taiteen toisiinsa.

-Sekä taiteessa että musiikissa on soinnut, rytmi, tunnelma. Ne perustuvat ihan samoin perusasioihin. Sanonkin, että kaikista soittajista saa taiteilijan kouluttamalla, mutta kaikista taiteilijoista ei saa soittajaa, Luoti virnistää hiukan ilkikurisesti.

Miten hänestä tuli muusikko?

-Soitin lapsena salaa haitaria, kun äiti oli maitokaupassa. Äiti ei halunnut minusta muusikkoa. Osallistuin myös Jokioisten Henkiset-kilpailuun. Soitin Metsäkukkia ja La Paloman.

Hän sai kolmannen sijan. Kisan voitti pianisti klassisella musiikilla, toiseksi tuli runoilija.

-Olin katkera, kun runoilijakin voittaa haitarinsoittajan! Pianistin olisin vielä antanut anteeksi, hän toteaa, ehkei täysin tosissaan.

Nuorena Ilkka Luoti on myös harrastanut monenlaista urheilua. Hän on muun muassa valmentanut Serlachiuksen paperitehtaan pesäpallojoukkuetta ja harjoitellut kuntonyrkkeilyä Pentti “Isi” Niinivuoren johdolla.

Luoti kertoo eläneensä monta elämää. Urheilijan, muusikon, virkamiehen, taiteilijan ja nyt juontajan uraa tehnyt mies ei ole jäänyt lepäämään laakereillaan, ei ennen eläkettä eikä sen jälkeen.

-Olen aina järjestänyt itselleni kiireen, hän myöntää.

Kiire on aiheuttanut pulmiakin. Luoti oli 16-vuotiaana urakkatöissä turpeennostajana ja kaivoi ojaa niin vauhdikkaasti, että huomasi jälkeenpäin ojan mutkittelevan miten sattuu.

-Pelkäsin, että nyt tuli potkut. Sanoin pomolle, Tähtisen Jussille, että taisi tulla vähän mutkainen oja. Jussi sanoi siihen vain: “Ei se mitään. Vedellä on notkeet niskat ja sammakko on hyvä uimaan”, kertoo Ilkka Luoti – ja nauraa päälle. FL

Uusimmat