Monessa suomalaisessa kodissa sisäilmaa huonontaa puutteellinen ilmanvaihto. Pelkästään Hengitysliiton neuvontaan tulee joka vuosi valtava määrä ilmanvaihdon korjaamiseen tai parantamiseen liittyviä kysymyksiä.
Eniten ongelmia on ollut 1970–80-lukujen taloissa, joissa ei ole toimivaa ilmanvaihtojärjestelmää tai joissa on koneellinen poistoilmanvaihto ilman selkeitä korvausilmareittejä, kertoo Hengitysliiton korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala.
– Ongelmia aiheuttaa helposti myös painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä ilman selkeää korvausilmareittiä ja korvausilman suodatusta, Kujala toteaa.
Kun likainen sisäilma poistuu joko painovoimaisesti tai koneellisella poistoilmanvaihdolla, mutta raikasta ilmaa ei tule tilalle, korvausilma tulee sisälle tavalla tai toisella – pahimmillaan talon rakenteiden tai jopa maaperän kautta, eli jo valmiiksi epäpuhtaana.
Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtajan Mervi Aholan mukaan suomalaisissa kodeissa on kolmea erilaista ilmanvaihtojärjestelmää: Painovoimaisella poistolla toimiva järjestelmä, koneellisella poistolla toimiva järjestelmä sekä koneellinen tulo- ja poistojärjestelmä. Kahdessa ensimmäisessä haasteena on nimenomaan korvausilman saaminen.
– Joissakin taloissa korvausilmareitit on jossain vaiheessa ollut, mutta ne on esimerkiksi vedon takia laitettu umpeen. Toisaalta on myös paljon asuntoja, joihin niitä ei ole alun perinkään tehty kunnolla, vaan on ajateltu, että ilmaa saadaan sisälle esimerkiksi jättämällä pois osa ikkunan tiivisteistä.
Uusissa taloissa ongelmana huoltojen laiminlyönti
2000-luvun vaihteessa Suomessa alettiin tehdä rakennuksiin koneellisia tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmiä. Niissä ongelmia syntyyn, jos laiminlyödään huolto ja ylläpito – eli esimerkiksi suodatinten vaihto, joka pitäisi tehdä kahdesti vuodessa.
– On todella tyypillistä, että suodattimet vaihdetaan aivan liian harvoin tai jätetään kokonaan vaihtamatta. Myös kanavien puhtaudesta tulisi huolehtia vähintään tarkistuksilla viiden vuoden välein, Ahola sanoo.
Puutteellisesta ilmanvaihdosta johtuvat ongelmat korostuvat omakotitaloissa sekä pienissä rivitaloyhtiöissä, joissa huolto ja ylläpito ovat asukkaiden vastuulla. Kerrostaloissa ja suuremmissa rivitaloissa taloyhtiöt useimmiten huolehtivat niistä asukkaiden puolesta.
Aholan mukaan moni suomalainen heikentää itse kotinsa sisäilmaa. Esimerkiksi säännöllinen siivous on sisäilman kannalta erittäin tärkeää.
Käytetyt huonekalut, joiden alkuperä ei ole tiedossa, saattavat tuoda epäpuhtauksia sisäilmaan. Liesituulettimen rasvasuodattimet eli rautaiset ritilät puolestaan olisi hyvä pestä kerran kuukaudessa.
Jos pyykkien kuivaaminen tekee sisäilmasta erityisen kostean tai tunkkaisen, on Aholan mukaan kyse puutteellisesta ilmanvaihdosta.
– Pääosin suomalaisissa kodeissa kärsitään sisäilman kuivuudesta, joten pyykkien kuivaamisen aiheuttama kosteus on talviaikaan jopa hyvästä.
Aholan mukaan moni ei huomaa ajatella myöskään sitä, että liian korkea sisäilman lämpötila etenkin talviaikaan alentaa sisäilman kosteutta ja tekee ilmasta tunkkaisen. Sisäilman lämpötilan tulisi olla korkeintaan 22 astetta. STT
