Lounais-Häme

Moni työura katkeaa turhaan – Ilmarisen johtajat: Vaaran merkit voi yleensä nähdä jo 7–10 vuotta ennen sairauseläkettä

Ilmarisen johtajat: Vaaran merkit voi nähdä yleensä jo 7–10 vuotta ennen työkyvyttömyyseläkettä.
Työeläkeyhtiöt pyrkivät auttamaan yrityksiä työntekijöiden työkyvyn ja jaksamisen parantamisessa. Myös kuntoutukseen panostetaan huomattavasti enemmän kuin takavuosina, kertoo Ilmarisen asiakkuusjohtaja Päivi Jääskeläinen. Hän vieraili entisen työnantajansa OP-ryhmän paikallisessa pankissa Hämeenlinnassa. Kuva: Pekka Rautiainen
Työeläkeyhtiöt pyrkivät auttamaan yrityksiä työntekijöiden työkyvyn ja jaksamisen parantamisessa. Myös kuntoutukseen panostetaan huomattavasti enemmän kuin takavuosina, kertoo Ilmarisen asiakkuusjohtaja Päivi Jääskeläinen. Hän vieraili entisen työnantajansa OP-ryhmän paikallisessa pankissa Hämeenlinnassa. Kuva: Pekka Rautiainen

Suomalaiset on saatava pysymään työelämässä aiempaa pidempään, ja lähiesimiehet ovat tässä paljon vartijoina.

Esimiesten pitäisi kyetä sekä vaalimaan työhyvinvointia että tunnistamaan työntekijöiden tulevien ongelmien ensimmäiset signaalit – ja myös reagoitava niihin.

Ilmarisen asiakkuusjohtaja Päivi Jääskeläinen kertoo, että ensimmäiset merkit ilmaantuvat yleensä jo seitsemästä kymmeneen vuotta ennen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

– Työkykyjohtamisen, yksilöllisen henkilöjohtamisen ja varhaisen välittämisen pitäisi olla itsestäänselvyyksiä tämän päivän esimiestyössä. Muuten se on sellaista sattumanvaraista seilaamista.

Ilmarisen palvelujohtajan Kati Huoposen mukaan vaaran merkit ovat yleensä melko helposti luettavissa.

– Niitä ei saisi ikinä lakaista maton alle. Tyypillinen ensimmäinen signaali on normaalien työsuoritusten laadun heikkeneminen. Esimiehen pitää pystyä ottamaan tällaiset asiat puheeksi ja selvittää niiden syitä.

Työkyvyttömyyseläkkeet kääntyivät viime vuonna uuteen nousuun. Hakemusmäärä kasvoi kymmenisen prosenttia.

Erityisen huolestuttavaa on alle 40-vuotiaiden mielenterveysongelmien yleistyminen, jonka syyt ovat pääosin arvailujen varassa.

– Ehkä nuoret luovat työlle ja sen merkityksellisyydelle liikaakin odotuksia. Nuoria haastatellessa huomaa, että monelle työn merkityksellisyys ja yrityksen arvot ja vastuullisuus ovat nykyään valtavan tärkeitä asioita. Tällaiset asiat eivät kuitenkaan yleensä näy siinä omassa käytännön työssä varsinkaan työuran alkuvaiheessa, Jääskeläinen pohtii.

– Eläkejärjestelmän näkökulmasta iso huoli on, miten nämä kolmikymppiset saadaan jatkamaan työelämässä seitsemänkymppisiksi.

Masennus ja muut mielenterveyssyyt lisääntyivät kaikissa ikäryhmissä.

Ilmarisen mukaan moni kohtalokkaaksi muuttuva psyykkinen häiriö alkaa melko pienestä ja pitkälti korjattavissa olevasta asiasta. Taustalla voi olla muun muassa työelämän teknologinen murros ja työnkuvien muuttuminen.

– Osaamisen päivittäminen on saatettu laiminlyödä. Se johtaa motivaation heikkenemiseen, joka puolestaan voi johtaa ensin lyhyisiin ja sitten pidempiin sairauspoissaoloihin. Tämä kierre olisi katkaistava, palvelujohtaja Huoponen sanoo.

Työurien venyttäminen on yhteiskunnallisesti ratkaisevan tärkeä tavoite. Väestön ikääntyminen, työikäisten väheneminen ja syntyvyyden syöksykierre lyövät eläkejärjestelmään ennen kokematonta painetta, jonka seurauksena eläkemaksut ja verot uhkaavat tulevaisuudessa edelleen nousta ja eläkkeet kutistua.

Eläketurvakeskus päivitti juuri hiljattain pitkän aikavälin laskelmaansa: työeläkemaksuissa on aiempaa suurempaa nousupainetta. Jo nyt neljäsosa palkasta menee pelkkään työeläkemaksuun, joka menee pääosin suoraan nykyisten eläkkeensaajien eläkkeisiin. Maksut ovat nousseet nousemistaan vuosikymmenestä toiseen.

Jääskeläisen mukaan työelämän muutosta ei vielä pohdita riittävästi sen paremmin työnantajien kuin työntekijöidenkään keskuudessa.

Vanhat asenteet istuvat tiukassa, paljastaa Ilmarisen Future Score -kysely. Sen mukaan alle 40 prosenttia organisaatioista pitää lähtökohtana luottamusta omiin työntekijöihinsä. Vain joka neljäs työnantaja tukee itseohjautuvia tiimejä. Neljässä viidestä työpaikasta työntekijöiden työpanosta mitataan vain työajan eikä työn tulosten perusteella.

– Tulokset ovat ilman muuta yllättäviä. Näissä asioissa on vielä paljon tekemistä. FL

Sairauseläkkeet kasvussa

Suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeet eli sairauseläkkeet kääntyivät viime vuonna uuteen kasvuun.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi n. 20 000 suomalaista. Määrä kasvoi

8 % edellisestä vuodesta.

Lähes puolet kasvusta johtui mielenterveyssyistä, jotka lisääntyivät kaikissa ikäryhmissä.

Vuonna 2017

72 % alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä johtui mielenterveysongelmista. 35–44-vuotiaiden ryhmässä osuus oli tasan puolet.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat mielenterveysongelmien jälkeen toiseksi yleisin syy uusille työkyvyttömyyseläkkeille.

Lähteet: Eläketurvakeskus (ETK) ja Ilmarinen