Lounais-Häme

Monipuolisissa kerääjäkasveissa muhii energiaa

Kerääjäkasvien hyödyntämistä tutkitaan osaltaan kaksivuotisessa Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeessa, jonka tavoitteena on tehostaa ravinteiden kierrätystä ja resurssitehokasta käyttöä maatiloilla sekä pienentää vesiin päätyvää ravinnekuormaa. Hankkeen päätoteuttaja on Hämeen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajia ovat Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema ja Etelä-Suomen Salaojakeskus.

Projektipäällikkö Katariina Manni arvioi, että Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila on hankkeelle oivallinen ja keskeinen testaus- ja koulutusympäristö. Hanke esittäytyi perjantaisessa pellonpiennartilaisuudessa.

Mustialan koeruuduilla tutkitaan useita eri kerääjäkasvivaihtoehtoja. Rehun ruokinnallinen arvo ja käyttö riippuvat pitkälti siitä, mikä on kerääjäkasvien vihermassan ja sängestä tulevan oljen osuus rehussa. Mustialassa testataan lisäksi kerääjäkasvien sadon hyötykäyttöä rehun lisäksi myös kokeilukoon biokaasureaktorissa.

Pieni biokaasureaktori on siirretty Hamkin Visamäestä Mustialaan vanhaan navettaan. Kerääjäkasveja aletaan kokeilla biokaasun tuotannossa yhdessä lietelannan kanssa vuodenvaihteen tietämissä. Reaktorilla on 10 viime vuoden ajan tehty Hämeenlinnassa pienimuotoisesti biokaasua lähinnä erilaisista jätteistä: yhteiskuntajätteistä, biojätteistä, elintarvikejätteistä ja puhdistamojätteistä.

Reaktorissa syntyvästä biokaasusta metaanin osuus on 50–70 prosenttia ja loput hiilidioksidia. Yliopettaja Maritta Kymäläinen Hamkista toteaa, että viherbiomassa tuottaa prosessissa hyvin metaania. Oljella ja lannalla tuottavuus on heikompi.

Hän muistuttaa, että energianäkökulman lisäksi kerääjäkasveissa painaa ravinnekierto.

Uusiutuvista, biologisesti hajoavista orgaanisista aineista tuotetaan biokaasureaktorin hapettomissa olosuhteissa metaanipitoista biokaasua, joka polttoaineena on rinnastettavissa maakaasuun. Kaasun tuotanto tapahtuu hitaasti mädättämällä, vaikka termillä on jotenkin negatiivinen kaiku, kun puhutaan vihreästä uusiutuvasta energiasta.

Prosessissa hajoamaton osa, käsittelyjäännös, voidaan palauttaa takaisin peltoon lannoitteena. Typpi liukoistuu mädätyksessä ammoniumtypeksi, jota kasvit pystyvät suoraan hyödyntämään.

Hamkin biokaasureaktori on tehty kokeilukäyttöön. Sen pieniä biokaasueriä ei hyödynnetä.

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke on osa ympäristöministeriön ohjelmaa ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi. Ympäristöministeriö osallistuu hankkeen rahoitukseen ohjelman kautta. Hanke päättyy ensi toukokuussa.

Kerääjäkasveista on apua myös eläinten syyslaidunnuksessa, kun monivuotiset laidunnurmet tapaavat loppukaudesta ehtyä. Laiduneläimet syövät mielellään nuorta, lehtevää kasvustoa, jollaiseksi kerääjäkasvusto parhaimmillaan yltää.FL

 

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic