Lounais-Häme

Muistatko kun Saaren juhannuksessa kerran?

– Nyt voisi muistella menneitä juhannuksia ja sitä miten niitä vietettiin. Erityisesti kiinnostavat juhannusmuistot ja tarinat Saaren kansanpuiston tapahtumista. Keitä kohdattiin? Millaista ohjelmaa oli? Entä millaisia sattumuksia juhannusjuhlinta toi mukanaan, innostaa Kulttuuriyhdistys Kuvion kulttuurituottaja Minna Lehtola.

Juhannusmuistojen keruu liittyy yhdistyksen Suomi 100 -hankkeeseen. Sata suomalaista tekoa -hankkeessa Kulttuuriyhdistys Kuvio ry kokoaa toiminta-alueeltaan Suomi 100 -juhlaan tarinoita, tapahtumapaikkoja ja tapahtumia Suomen taipaleen eri vuosikymmeniltä.

– Juhannusta on juhlittu Saaressa 1930-luvulta lähtien ja viimeiset juhlat on vietetty vielä 2000-luvulla. Tuohon ajanjaksoon osuu iso osa Suomen historiaa, ja muistoja on kertynyt eri ikävaiheissa, Lehtola lisää.

Juhannusmuistoja voi lähettää Lehtolalle tai hänelle voi soittaa.

– Minulle voi myös vinkata ihmisistä, joilla saattaisi olla tarinoita kerrottavanaan. Erityisesti kiinnostavat ne jutut, joita ei ole vielä kerrottu ja kirjattu, hän lisää.

Kiirettä ei ole, jos muisteluksiin haluaa käyttää aikaa.

– Kunhan saamme muistelut syksyllä, ne ehtivät hyvin mukaan Suomen juhlavuoden hankkeeseen.

Lehtola odottaa muistoja osoitteessa. minna.lehtola@kuvio.org. Hänelle voi myös soittaa 28.6 alkaen numeroon 050 592 1914 tai lähettää kirjeen osoitteeseen Saksankatu 1, 30100 Forssa.

Saaren kansanpuistolla ja sen juhannusjuhlilla on ollut merkitystä lounaishämäläisen identiteetin luomisessa. Hämeen kulmakunnan väki kokoontui Kuiväjärven ja Suujärven rantamille.

Tällä luonnonkauniilla alueella lounaishämäläiset ovat viettäneet juhannusjuhlia vuodesta 1934 sotavuosia lukuun ottamatta. Juhlijoita riitti luonnon keskelle tuhansittain.

Forssan Lehti kertoi 12.6.1952 odotetusta kesän juhlasta näin:

” Saaren juhannuksesta, Lounais-Hämeen kotiseutu- ja Museoyhdistyksen Saaren kansanpuistoon järjestämästä kokkojuhlasta muodostunee mieliinpainuva yöttömän yön juhla. Täällä, uinuvien vetten ja lehtoisten rantojen ympäröimässä puistossa kajahtaa silloin jälleen kannel ja kansanlaulu, mutta elää myös iloinen ja harmiton huumori.”
 

“Kuten lehdessämme on mainittu, muodostaa juhlan ohjelman rungon Turun Kaupunginteatterin näyttelijöiden esittämä lauluhupailu ”Täysosuma”, joka tansseineen, iskelmineen ja satiirisine kannanottoineen riemastutti turkulaisia koko kevätkauden. Juhannusyön puheen pitää itse päätoimittaja Ilmari Turja ja kannelta soittaa tait. Aino Sommallahti. Lisäksi on ohjelmassa paljon muuta katsomisen ja kuulemisen arvoista: kupletteja, yksinlaulua, lausuntaa jne. Lisäksi tilaisuudessa esiintyvät yleisön vastustamattomasti nauruun houkuttelevat ’Kivat Kaverit’ ja Forssan Alun neitoset esittävät olympiavoimistelua sekä taidetanssin. Musiikista huolehtii Kauko Viitamäen yhtye.”

Lounais-Hämeen Pirtin säätiö on luopunut juhlien järjestämisestä, mutta se yritti elvyttää niitä vielä 2000-luvulla. Lopullisesti perinteinen juhannusaattoillan juhlinta tyssäsi vuoteen 2010.

– Juhannukset ovat olleet sateisia ja siihen se loppui. Tuolloin satoi koko juhlan ajan. Säiden lisäksi ovat vaikuttaneet aikojen muutos: nyt ihmisillä on niin paljon muuta tekemistä tarjolla juhannuksenakin. Menneiden vuosikymmenien yhteisöllisyyttä ei ole enää samalla tavalla. Silloin Saaren juhlille on päästävä. MInunkin sukulaismieheni ajoi Saaren juhlille polkupyörällä Hämeenlinnasta asti, Lounais-Hämeen Pirtin säätiön Maija Pietilä muistelee.

Juhlinta on kiinnostanut kansainvälisestikin, sillä esimerkiksi vuonna 2002 japanilainen tv-ryhmä tallensi keskikesän juhlaa Saaressa.

Fingerpori

comic