Lounais-Häme

Muolaa jäi osaksi evakkojen identiteettiä

Mikä on se Muolaa, josta näillä seuduilla paljon puhutaan, mutta jota ei edes kartalta löydy?

Se on henkinen tila. Evakkojen identiteetti.

Vanha karjalainen mahtipitäjä, jota ei ole enää olemassa.

Nykyisin suurin osa Muolaasta kuuluu kuntaan nimeltä Krasnoselskoje.

Silti Muolaa elää.

Siitä on todisteena sunnuntain Muolaa-juhlassa julkaistu kirja Näin Muolaa jäi elämään.

Kirja sisältää melkein sata sivua entisten muolaalaisten muistoja pitäjästä. Se kertaa myös Muolaan sotahistoriaa ja katsoo, miltä alue näyttää tänä päivänä venäläisten silmin.

-Moni nykyvenäläinen on kiinnostunut siitä, mikä Muolaa oli, kun se vielä kuului Suomelle, kertoo venäläisten haastattelut toteuttanut toimittaja Anne Kuorsalo.

Suurin osa muolaalaisista evakoista sijoitettiin Forssan seudulle. Se näkyy kirjan pitkässä kirjoittajalistassa.

Suurin osa muistojaan jakavista on seudullamme asuvia entisiä muolaalaisia.

Kirjan äiti, toimittaja Anne Kuorsalon mielestä on hämmästyttävää, että Muolaa on yhä niin vahvasti osa evakkojen identiteettiä.

Identiteetti on alkanut siirtyä myös seuraaville sukupolville.

-Muolaa merkitsee nuorille paljon. Muolaan Facebook-sivuilla on lähes 800 jäsentä, joista iso osa on nuoria, Kuorsalo sanoo.

Muolaalainen identiteetti oli tärkeä aihe myös sunnuntain juhlassa.

Juhlapuheen pitänyt Arja Virta huomautti, että evakkojen muistot omasta pitäjästä ovat säilyneet, koska niitä on vaalittu. Perinteitä ovat ylläpitäneet etenkin karjalaisten omat seurat ja yhdistykset.

-Evakoille, evakkojen lapsille ja lapsenlapsille karjalaisuus on voinut muodostua osaksi identiteettiä. Kysymys on kuitenkin hyvin yksilöllinen, ja suhde karjalaisuuteen ja evakkotaustaan voidaan kokea monin tavoin, Virta sanoi.

Jokioisten Karjalaisseuran ja Muolaalaisten seuran johtokunnan jäsen Risto Klemelä arvioi, että paikalliset muolaalaiset ovat yhä oma joukkonsa, vaikka he ovat asuneet hämäläisten keskellä jo vuosikymmeniä.

-Karjalaisuuden kuulee nopeasti puheenparresta. Kirkossakin riittää veisuuta, kun karjalaisia on paikalla. Hämäläiset availevat vain vähän suutaan, Klemelä sanoo.

Vaikka karjalaisuus saattaakin periytyä identiteettinä seuraaville sukupolville, huolena on, miten nämä nuoremmat sukupolvet saataisiin lähtemään mukaan yhdistystoimintaan.

Vielä kymmenen vuotta sitten Muolaa-juhliin osallistui 600–700 juhlijaa. Tänä vuonna paikalla oli reilut 300 henkilöä. Juhlijoiden määrä hiipuu vähitellen.

-Pitäisikö juhlien muotoa muuttaa nuoria houkuttelevammaksi, kysyi Jokioisten Karjalaisseuran puheenjohtaja Päivi Klemelä tervehdyspuheessaan.

Hänen mielestään juhlat voisivat olla keskustelutyyppisiä, joissa jokainen saisi valita itseään kiinnostavan keskusteluryhmän. Kahvit voitaisiin juoda oman kylän kesken.

-Tulevaisuutta täytyy pohtia tosissaan lähivuosina. Tänään voimme kuitenkin tyytyväisinä todeta, että taashan myö tavattiin, Klemelä sanoo.

Mikä Muolaa?
Karjalan kolmanneksi suurin kunta ja keskeinen pitäjä.Kuuluu nyt Venäjälle ja on osa Krasnoselskoje-kuntaa.Pidetään vanhimpana Viipurin itäpuolisena pitäjänä.Vuonna 1939 asukkaita oli 11300.Koostui lukuisista pienistä kylistä.Suurin kylä oli Punnus.Naapuripitäjiä olivat esimerkiksi Äyräpää ja Vuoksela.Koki hurjia taisteluita talvisodan aikana.Kirkko tuhoutui talvisodassa. Kirkko oli Kannaksen suurimpia.Nyt kirkon paikalla on iso puinen muistoristi.Kirkonmäellä on sankarihautausmaa.Muolaalaisten seura ryhtyi kunnostamaan Muolaan hautausmaita heti, kun se tuli mahdolliseksi.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat