Lounais-Häme

Murteen saa syntymälahjaksi – suomen kieli on hämäläistymässä

 

Ei ole tavatonta kuulla nuorten käyttävän sellaisia sanoja kuin lol (lots of laugh, suom. naurettavaa) tai omg (oh my god, suom. voi luoja).

Lyhenteet ovat siirtyneet verkosta puhekieleen.

-Kieli muuttuu keskenään kommunikoivien kesken. Nykyään koko maailma on sylissä muun muassa netin kautta. Ennen maailmalle piti matkata, kielentutkija Liisa Mustanoja sanoo.

Suomen kirjakieli syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla kansanmurteita yhdistelemällä. Sitä ennen sivistyneistö oli käyttänyt pitkään ruotsia. 1990-luvulla käynnistynyt murrebuumi toi murteita näkyvästi myös kirjoitettuun kieleen.

Kuitenkin jo Tuntemattoman sotilaan ja Pohjantähti-trilogian isä, kirjailija Väinö Linna (1920–1992), käytti murteita tuotannossaan kuvatessaan muun muassa luokkavastakohtia.

 

Murteiden kulta-aika oli 1900-luvun alussa.

-Muuttoliike alkoi virrata sotien jälkeisillä vuosikymmenillä maalta kaupunkeihin, murteet alkoivat sekoittua, Mustanoja kertoo.

Kotimurteesta poikkeavia ilmaisumuotoja virtasi olohuoneisiin television kautta. Kalevi Keihäsen Keihäsmatkat puolestaan lennätti suomalaisia jopa vieraiden kulttuurien ja kielten äärelle.

Murteet eivät ole hävinneet mihinkään, vaikka muun muassa kaupungistumisen myötä niin pelättiin tapahtuvan.

-Pelko murteiden katoamisesta sai aikaan sen, että Kotimaisten kielten keskukseen on 1960-luvulta alkaen kerätty valtava suomen murteiden nauhoitekokoelma.

Mustanojan mukaan murteiden äkkikuolemaa ei ole edelleenkään tiedossa.

-Edelleen turkulaiset ja tamperelaiset erottaa toisistaan puheen perusteella.

 

Kansa sitoo murteet mielellään kaupunkeihin. Tutkijan näkökulmasta Suomi puolestaan on jakautunut päämurrealueisiin.

-Vaikka maaseudulla murteet elävät jopa vahvempina, ihmiset mieltävät murteet isojen kaupunkien kautta.

Toisin kuin vanhoissa luokkayhteiskunnissa, Suomessa murteenkäyttäjää ei leimata maalaiseksi tai vähän kouluja käyneeksi.

-Täällä ei ajeta yhteiskuntaluokkiin murteiden perusteella. Esimerkiksi Lauri Tähkälle tai Antti Tuiskulle ei ole ollut haittaa vahvasta murteestaan. Päinvastoin, se tekee heistä sympaattisia.

Heimostereotyyppisesti hämäläinen mielletään hitaaksi, pohjalainen rehdiksi ja savolainen kieroksi.

-Murre on yleensä mielikuva ihmisestä, ei kielestä. Jokainen ihminen päättää, miten kieltänsä käyttää ja millaisen kuvan antaa itsestään.

 

Liisa Mustanoja on sitä mieltä, että saman kielen puhujilla on enemmän yhteistä kuin eroa.

-Kansankieli on ollut aina murretta, joka yksilöllä on idiolektinsä eli persoonallinen vivahde murteessaan. Murteen saa syntymälahjaksi. Toisin kuin kirjakielen, joka opitaan koulussa.

Mustanoja painottaa, että murteet eivät ole keskenään ole niin erilaisia. Suomalaiset ymmärtävät toisiaan hyvin.

-On väläytelty, että suomen kieli on hämäläistymässä. Perihämäläisiin murteisiin kuuluva Tampereen nykypuhekieli juontuu 2 000 vuotta sitten puhutusta pohjoiskantasuomesta.

 

Tutkimusten mukaan hämäläismurteet edustavat alkuperäisintä suomea, sillä hämäläiset ovat saaneet olla rauhassa omissa oloissaan.

Hämäläismurteiden alue ulottuu jo Helsinkiin saakka. Siksi Sydän-Hämeen murre on menettänyt omaleimaisuutensa – siitä on tullut tavallista.

-Hämäläisyydet ovat osa neutraalia eteläsuomalaista puhekieltä; sanotaan esimerkiksi punanen, vaikee ja tekeen, kaikki alkujaan vanhoja hämäläisyyksiä.

-Muuttoliikkeen lisäksi esimerkiksi tv-ohjelmilla, kuten Kummeleilla, ja koko kansan juteilla ja raipeilla on ollut vaikutusta. Lisäksi lähes kaikki suomalaislapset katselevat Pikku Kakkosta, jota tuotetaan Tampereella.

Omaa murretietämystään voi testata esimerkiksi Expeditian verkkosivuilla. Mustanoja kehuu murrevisaa hauskaksi.

-Se ei ole ihan helppo. Äännetty murre on aina hiukan toisenlainen sävelkulkuineen kuin kirjoitettuna. HäSa

 

Uusimmat