Lounais-Häme Forssa

Museokortti-ilmiö näkyy Lounais-Hämeessäkin – Ulkopaikkakuntalaiset kasvattivat Forssan museon lipputuloja

Forssan museoon tullaan yhä useammin seudun ulkopuolelta. Ilmiöstä on osittain kiittäminen Museokorttia. Museolla on tulevalle vuodelle suuria suunnitelmia.
Jos aiemmin museoihin tuloa lykättiin, nyt kynnys piipahtamiselle on mataloitunut Museokortin myötä. Tämä on näkynyt selvästi Forssan museossa, museonjohtaja Kati Kivimäki kertoo. Kuva: Lassi Puhtimäki
Jos aiemmin museoihin tuloa lykättiin, nyt kynnys piipahtamiselle on mataloitunut Museokortin myötä. Tämä on näkynyt selvästi Forssan museossa, museonjohtaja Kati Kivimäki kertoo. Kuva: Lassi Puhtimäki

Forssan museon kävijämäärä pysytteli vuonna 2019 edellisvuoden noin 10 000 kävijän tasolla, mihin voi museonjohtaja Kati Kivimäen mukaan olla tyytyväinen. Seudun ulkopuolelta tulevien kävijöiden määrä on kasvanut ja varmistanut museon suosion säilymisen, vaikka perusnäyttely on ollut suunnilleen samanlainen jo kuuden vuoden ajan.

Kivimäki kertoo, että viikonloppukävijöistä jo yli puolet tulee seudun ulkopuolelta. Suurin syy suosioon on Museokortti.

– Pääsymaksutulot ovat kasvaneet Museokortin myötä. Jos aiemmin museoihin menoa harkittiin ja lykättiin pitkään, nyt niissä poiketaan helpommin, Kivimäki selittää.

Museokortin suosio on jatkuvassa kasvussa koko Suomessa. Museokortilla maksettiin viime vuonna 1,4 miljoonaa museokäyntiä, kun vuonna 2018 käyntejä tehtiin noin miljoona. Kortteja myytiin vuoden aikana noin 185 000 kappaletta.

– Voidaan hyvin perustein puhua Museokortti-ilmiöstä. Monelle suomalaiselle Museokortin omistamisesta on muodostunut jo elämäntapa, Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen kuvailee.

Kuosikeskus edistyy

Forssan museon vuotta 2019 tahdittivat Galleria Moletiksi nimensä vaihtaneen Aulagallerian vaihtuvat näyttelyt, jotka vetivät Kivimäen mukaan kävijöitä mukavasti. Vuoden kenties suurimmaksi vetonaulaksi nousi edesmenneen tekstiilitaiteilija Pirkko Hammarbergin elämäntyötä esitellyt näyttely.

Viime vuoden suurin ponnistus, joka jatkuu yhä, on Kuosikeskuksen valmistelu. Kuluvana vuonna Kuosikeskuksen näyttely- ja arkistointitilat peruskorjataan Lankavärjäämössä eli entisessä Sigridin tilassa.

– Tavoitteena on, että vuonna 2020 saataisiin rakennustyöt valmiiksi, ja muutto tehtäisiin vuonna 2021, Kivimäki toivoo.

Kuosikeskuksen myötä Forssan museo profiloituu jatkossa entistä vahvemmin Forssan tekstiiliperinnön vaalijaksi.

 

Lue lisää Kuosikeskuksesta: Forssan uusi Kuosikeskus keriytyy auki vaihe vaiheelta – Peruskorjaus kärkkyy valtion tukea

 

Juttu jatkuu kuvan alla.

Kuosikeskuksen näyttely- ja arkistointitilat on tarkoitus peruskorjata Lankavärjäämössä eli entisessä Sigridin tilassa. Museonjohtajan sijaisena toiminut Kristiina Huttunen työn touhussa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kuosikeskuksen näyttely- ja arkistointitilat on tarkoitus peruskorjata Lankavärjäämössä eli entisessä Sigridin tilassa. Kristiina Huttunen työn touhussa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Mullankaivajat saa jatkoa

Alkaneelle vuodelle museolla on suuria suunnitelmia, joista osa on jo julkaistu ja osasta ei vielä tammikuussa hiiskuta.

– Valmistelemme Ulla Nummikosken kanssa näyttelyä hänen elämäntyöstään. Kun suunnittelimme Hammarbergin näyttelyä, päätimme ottaa tavoitteeksi nostaa forssalaisia tekstiilitaiteen osaajia esille kesäisin.

Vuonna 2018 toteutettu Mullankaivajat-hanke saa jatkoa 2020, kun Forssan museon arkeologi Tuuli Ravantti käy Forssan yhteislyseon opiskelijoiden kanssa tutkimaan Viksbergin vanhan kartanon alueen maata. Lisäksi suunnitteluvaiheessa on esimerkiksi museoiden yhteistyönä tehtävä kouluille suunnattu pakopeli.

– Meillä on myös erittäin kiinnostavaa yhteistyötä Japanin suuntaan, mutta tästä en vielä pysty kertomaan enempää. FL

Uusimmat

Näkoislehti

16.7.2020

Fingerpori

comic