Lounais-Häme

Musiikki miehen tiellä pitää

Raimo Rönkkö syntyi 14.8.1946 Sonkajärvellä vanhimpana kolmesta lapsesta. Perhe asui kahdeksan neliön mökissä. Lemmikkinä oli possu, joka nukkui lasten kanssa samassa sängyssä. Possu otettiin mukaan saunaankin, jossa äiti pesi sen. Jouluna possusta tuli kinkku.

-Äidiltä se jäi syömättä, kertoo Rönkkö.

Kun Raimo oli 8-vuotias, perhe muutti Espooseen.

-Kävin venäläistä koulua Helsingissä. Siellä ei ollut lukukausimaksua kuten muissa kouluissa.

-Koulu jäi kyllä kesken, kun tuli juoksukuume.

Rönkkö virnistää.

-Tyttöjen perässä. Piti pitää tarkka luku nimistä, ettei mennyt sekaisin.

Tammisaaresta löytyi suomenruotsalainen vaimo.

-Hän ei puhunut suomea lainkaan, enkä minä ruotsia.

Keskustelut käytiin elekielellä.

-Siitä se lähti, kun molemmilla silmät säkenöi. Ei siinä tarvitse paljon puhua.

Raimo Rönkkä ei enää itsekään muista, monessako paikassa on asunut.

-Enhän minä asetu ikinä. Sitten asetun, kun rupeaa koiranputkea nokka kasvamaan.

Pariskunta muutti Ruotsiin. Siellä Rönköllä oli rakennus- ja maanrakennusalan yritys.

-Yritykselläni RR Bygg och Maskin Ab:lla oli 18 miljoonan liikevaihto vuodessa, Rönkkö kertoo.

Sitten hänen vaimonsa Kristina sairastui syöpään.

-Kun aioin viedä hänet Amerikkaan hoitoon, lääkäri sanoi: Tiedän, että olet rikas, mutta et sinä voi terveyttä ostaa.

-Päätin silloin, että kun ei raha auta, luovun sen keräämisestä. Jäin hoitamaan vaimoa.

Kristina kuoli vuonna 1992, noin viisitoista kuukautta diagnoosin saamisen jälkeen.

Rönkkö palasi Sonkajärvelle kuudeksi vuodeksi hoitamaan halvaantunutta isäänsä.

-Työnsin isääni pyörätuolilla 302 kilometriä Rutakonraittia edestakaisin.

Sonkajärveltä Raimo Rönkkö on saanut myös lempinimensä Rutakon Kojjootti. Eräs yleisön jäsen sanoi hänen laulustaan, että hän ulvoo kuin kojootti.

-Siitä lähtien olen ollut savoksi ulvontapetakookki, kertoo pelimanni.

-Howling teacher lontooksi.

Eukonkannon MM-kisoja mies on markkinoinut 21 vuotta. Hän ryhtyi siihen hoitaessaan isäänsä.

Rönkön tempaus oli myös Kojjootin Saavamarssi, jossa hän ja kaikki halukkaat sauvakävelivät Helsingistä Sonkajärvelle 1999. Rönkkö kutsui sitä ilmaiseksi kuljetukseksi Eukonkannon MM-kisoihin. Mukaankin pääsi mistä kohdasta vain.

Isän kuoltua Rönkkö palasi Ruotsiin, mutta tuli taas Suomeen hoitamaan poikansa lapsia. Tällöin mukana oli jo Pipsa Ekmark, jonka hän oli tavannut Saimaan rannalla.

-Eikä ruikutettu! Rönkkö tokaisee.

Somerolle Raimo Rönkkö muutti kesällä 2013.

Rönkkö on jo eläkkeellä, mutta toimii edelleen urheiluhierojana ja muusikkona. Taiteilijaeläkettä hän on hakenut neljä kertaa ja aikoo jatkaa yrittämistä.

Pelimannin 70-vuotisjuhlat pidetään lauantaina Pitkäjärvellä. Samalla juhlitaan Holjilla julkaistua 70-vuotisjuhlalevyä. Kohti viimeistä rantaa -kokoelmalevyltä löytyy 40 kappaletta, joista tunnetuin lienee edelleen Satumua, Satumaa-tango savoksi. FL

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic