Lounais-Häme Tammela

Mustialassa puitiin globaalia haastepakettia: miten tuotetaan enemmän ja parempaa ruokaa, mutta pidetään maapallosta huolta?

Mustialassa puitiin keskiviikkona globaalia haastepakettia, jonka ratkomisessa avainasemassa ovat opiskelijat, eli tulevaisuuden tekijät.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön Jaana Husu-Kallion mukaan bio- ja kiertotalouteen on saatu hallituksen ratkaisujen ja rahoituksen ansiosta valtavasti pöhinää. Husu-Kallio innosti keskiviikkona Mustialan opiskelijoita resurssiviisauden tielle.

Maapallon väkiluku kasvaa ja ihmisten elintaso nousee. Se tarkoittaa, että ruokaa on tuotettava nykyistä enemmän ja sen on oltava entistä laadukkaampaa ja ravinteikkaampaa. Samaan aikaan pitäisi hillitä ilmastonmuutosta ja päästöjen kasvua, pitää viljelysmaan kunnosta sekä vesivarannoista huolta.

Ei mikään ihan köykäinen paketti.

Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan toimipisteessä tähän isoon, globaaliin haastepakettiin paneuduttiin opiskelijoiden ResurssiVisa-tapahtumassa. Tapahtuman avasi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, joka suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti jättimäisistä haasteista huolimatta.

– Meillä on tutkimuksen, tiedon ja osaamisen kautta paljon mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Tiedon ja taidon jakamisen mahdollisuus on valtava voimavara. On tahdosta ja asenteesta kiinni, miten sitä hyödynnetään.

Samalla Husu-Kallio heitti palloa voimakkaasti paikalla olleille opiskelijoille, eli sukupolvelle, jonka päätökset määrittelevät maapallon tilaa tulevaisuudessa.

Husu-Kallio painotti puheenvuorossaan myös huolien globaalia luonnetta.

– Maailma on erilainen eri puolilla, mutta meillä on paljon enemmän yhteisiä nimittäjiä kuin eroavaisuuksia. Ilmastonmuutos on esimerkiksi sellainen asia, johon on kyettävä sopeutumaan ja jota on pystyttävä ehkäisemään joka puolella maailmaa. Sään ääri-ilmiöt eivät vähene.

Husu-Kallio sanoi toivovansa, että ympäri maailmaa järjestettäisiin vastaavanlaisia tapahtumia kuin Mustialan resurssien fiksuun käyttöön keskittynyt keskiviikkopäivä oli.

Euroopan unioni on ilmoittanut suuntaavansa tukieuroistaan seuraavalla tukikaudella 40 prosenttia ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja ympäristökysymyksiin. Ero on suuri, sillä aiempina vuosina tukien maksamisessa on painotettu voimakkaasti ruuan tuotantoa.

– Olen ylpeä siitä, mitä olemme maatalous- ja elintarviketuotannon saralla saaneet aikaan. Olemme Suomessa edelläkävijöitä ympäristöasioissa. Laakereille ei voi missään tapauksessa jäädä lepäämään, vaan työtä on jatkettava.

Omaksi päätehtäväkseen tulevalle hallituskaudelle Jaana Husu-Kallio määritteli biotalouden buumin jatkumisen.

– Bio- ja siihen kytkeytyvä kiertotalous on ollut tällä hallituskaudella keskiössä. Positiivista virkamiehen näkökulmasta on se, että käytettävissä on ollut myös rahaa. Olemme pystyneet rahoittamaan erilaisia hankkeita miljoonilla euroilla.

Husu-Kallio nosti esimerkiksi ruokahävikin estämiseksi tehdyn työn.

– Järkikin sen sanoo, ettei mikään ole niin tyhmää kuin tuottaa ruokaa, joka päätyy roskiin. Monessa asiassa olisi hyvä ottaa vanhat työkalut käyttöön ja muuttaa ne tämän päivän teknologian avulla paremmin hyödynnettäviksi.

– Suomalainen kesämökkikansa ja maatalousvaltaisuus on hyvä pohja sille, miten luonnonvaroja voidaan käyttää fiksulla tavalla hyödyksi. Siinä ollaan resurssiviisauden ytimessä. FL

Hankkeista hyötyä

Opiskelijoille esiteltiin Mustialan ResurssiVisa-tapahtumassa pitkä lista hankkeita, jotka tähtäävät omalta osaltaan luonnonvarojen viisaaseen hyödyntämiseen. Tässä muutamia:

Carbon Action / Järkihanke: Tutkitaan ja edistetään hiilen varastoitumista edistäviä viljelytoimenpiteitä. Mukana yli sata tilaa, joista noin puolet luomutiloja.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle: Luonnonvarakeskuksen hanke. Tavoitteena löytää tuotantotapoja, joilla vähennetään päästöjä. Huomionarvoista: maatalous on elinkeino, jolla on tarjottavana paljon ratkaisuja ilmastonmuutoksen haasteisiin. Pystyy sitomaan hiilidioksidia ilmakehästä.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön: Luonnonvarakeskuksen hanke. Tavoitteena löytää ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet osana kiertotaloutta. “Ollaan matkalla fossiilitaloudesta kohti biotaloutta ja muutos on ehkä isompi kuin maatalouden koneellistuminen.”

Uusimmat