Lounais-Häme Tammela

Mustialasta ei tehty vankilaa, vaan koulu voi yhä hyvin – Asuntoloiden kiljupöntöt ovat vaihtuneet panimotoimintaan

Agronomikoulutus siirtyi yliopistoon, kun opetus koettiin liian käytännönläheiseksi. Maamiesopisto vei onneksi voiton vankilasta. Uutta on kehitetty Mustialassa aina etulinjassa.
Ensimmäinen kurssi Mustialan vanhassa opistorakennuksessa on jäänyt Ari Mikkolan mieleen. Tuore lehtori astui opiskelijoiden eteen väärien muistiinpanojen kanssa. Oikeita hakiessaan hän pudotti avaimensa puuportaiden alle ja rikkoi kenkänsä suutuspäissään porrasta potkaistuaan. Kahden viikon luennot tuli käytyä läpi ilman muistiinpanoja yhdessä iltapäivässä. Kuva: Lassi Puhtimäki
Ensimmäinen kurssi Mustialan vanhassa opistorakennuksessa on jäänyt Ari Mikkolan mieleen. Tuore lehtori astui opiskelijoiden eteen väärien muistiinpanojen kanssa. Oikeita hakiessaan hän pudotti avaimensa puuportaiden alle ja rikkoi kenkänsä suutuspäissään porrasta potkaistuaan. Kahden viikon luennot tuli käytyä läpi ilman muistiinpanoja yhdessä iltapäivässä. Kuva: Lassi Puhtimäki

Suomen ensimmäisen maatalousoppilaitoksen, valtion omistamalle kartanolle vuonna 1840 perustetun Mustialan, toimintaa on aina leimannut halu kehittää ja luoda uutta.

Maanviljelysopin rinnalla alkuvuosina keskeisessä roolissa oli viljelykasvien jalostus ja työkalujen kehittäminen. Karjaroduista esimerkiksi Ayshire otti ensiaskeleitaan Suomessa Mustialan pelloilla jo vuonna 1847.

– Mustialan merkitys oli heti suuri. Opiskelijoita tuli alusta lähtien ympäri Suomen ja valmistuneet veivät tietoutta eteenpäin maakunnissa. Kun Suomen Talousseura katsoi ensimmäisen opiston paikkaa, tarjolla oli useita vaihtoehtoja Turun suunnalta. Noin 7000 hehtaarin alue, monipuoliset maalajit, laajat metsät ja työvoima käänsivät valinnan Mustialaan, kertoo yli 30 vuoden työuran Mustialassa tehnyt Ari Mikkola.

Agronomikoulutus oli liian käytännönläheistä

Mustialassa oli aluksi kolme osastoa. Kartanonvoudit eli maanviljelysoppilaat opiskelivat kaksi vuotta, kun taas lampuri- ja karjakko-oppilaiden koulutus kesti vuoden.

Johtaja sai vuonna 1845 valtuudet ottaa oppilaiksi varakkaiden perheiden poikia. Vuonna 1858 maatalousopetus erotettiin alhaisempaan ja ylhäisempään osastoon ja myöhemmin perustettiin vielä alhaisempi meijeriosasto ja ylhäisempi meijerikoulu.

Suomen ylin maatalousopetus agronomikoulutus aloitettiin vuonna 1865. Mustialasta valmistui kaikkiaan noin 700 agronomia, joita kutsuttiin kunnianimellä mustialiitti.

Joukosta tuli myöhemmin lukuisia maaherroja, ministereitä ja kansanedustaja. 1905 valmistui agronomiksi myös tuleva presidentti Lauri Kristian Relander.

– Agronomikoulutus lopetettiin 1908, kun toiminta koettiin liian käytännönläheiseksi ja haluttiin siirtää osaksi tiedeyhteisöä Helsingin yliopistolle.

Tämän myötä Mustialan kohtalo oli vaakalaudalla. Suunnitelmissa oli paikan muuttaminen maatalouskoelaitokseksi ja silloinen johtaja olisi tehnyt paikasta jopa miesvankilan. Mustialasta tuli kuitenkin maamiesopisto.

Johtajan entinen asunto Pitkälä toimii nykyisin yhtenä Mustialan asuntoloista. Kuva: Lassi Puhtimäki
Johtajan entinen asunto Pitkälä toimii nykyisin yhtenä Mustialan asuntoloista. Kuva: Lassi Puhtimäki

Ylioppilaspohjainen maamieskoulu veti väkeä

Mikkolan tullessa Mustialaan 1980-luvun vaihteessa Mustialassa riitti imua ja siellä toimi maan ainoa sianhoitokoulu.

– 1980-luku oli maatalousmyönteistä aikaa. Ylioppilaspohjaiseen maamieskouluun otettiin 35 opiskelijaa ja hakijoita oli noin tuhat. Valtaosa jatkoi meiltä yliopistoon.

1980-luvun alkupuolella perustettiin eri puolille Suomea lähemmäs 10 kunnallista maatalousoppilaitosta. Ylituotannon ja EU-kuvioiden myötä tilojen lukumäärä väheni, eikä joka paikkaan riittänyt opiskelijoita.

– Mustialalla on kuitenkin niin kova maine ja osaaminen, että meihin muutos ei vaikuttanut.

Toiminnan siirryttyä Hämeen ammattikorkeakoulun alaisuuteen Mustialassa aloitettiin ammattikorkeakouluopetus vuonna 1992. Sen myötä opiskelijamäärä on noussut lähes 500:een.

– Uusia tiloja Mustialaan ei ole juuri rakennettu. Mustialassa vallitsee ihan omanlainen henkensä. Pääosa opiskelijoista asuu yhä kahden hengen huoneissa. Aktiivinen opiskelijakunta on ollut aina toiminnan priimusmoottorina.

Pienpanimokoulutus jakoi mielipiteitä

Vuonna 1995 aloitettu pienpanimokoulutus ja ravintolatoiminta ei ollut kaikkien johtokunnan jäsenten mieleen.

– Muutama vuosi aiemmin olin rehtorin ominaisuudessa erottanut määräajaksi yhden nuoren. Opiskelija-asunnosta kuului sellainen pulputus, että ajattelimme patterin vuotavan. Kiljupönttöhän siellä oli käymässä. Olen tämän kaverin kanssa yhä välelssä, Ari Mikkola naurahtaa.

Koulutus oli heti menestys, eikä oppilaita tarvinnut hakea. Mustialasta on valmistunut toistasataa pienpanimoyrittäjää ja panimoita on perustettu ainakin 15. Vuonna 1995 aloitettu hevostalouden koulutus toi tyttöjen ryntäyksen Mustialaan ja myös mehiläistarhauksen opit toivat uutta virettä toimintaan.

Mustialan arki on aina perustunut käytännönläheiseen tekemiseen. Maaseutuelinkeinojen ammattikorkeakouluopetus on siirtynyt entistä vahvemmin kaupunkeihin, joten Mustiala on opintoympäristönsä puolesta täysin ainutlaatuinen.

– Ammattikorkeakoulukoulutuksessa olimme heti ensimmäisessä aallossa kehittämässä toimintaa ja opetussuunnitelmia Hamkin sisällä. Sama tilanne oli agronomikoulutusta ja opistohommaa aloitettaessa. FL

Lue myös: Kuninkaankartanon paikalle rakentui tiivis kouluyhteisö (FL 28.6.2020)

Lisää aiheesta: Perinneyhdistys heräsi eloon – Ajatuksena on kehittää museota ja kunnostaa vanhoja rakennuksia talkoovoimin (FL 28.6.2020)

Uusimmat

Näkoislehti

8.7.2020

Fingerpori

comic